Kortisoni

[mariza]

Kävipä tässä viikonloppuna taas niin, että osallistuin erääseen kesätapahtumaan, joka kesti n. 3 tuntia. Osa ajasta istuttiin ja sääkin oli mukavan viileä.
Olin tankannut kunnon aamiaisen, jotta jaksan, mutta voimat loppuivat niin totaalisesti, että en pystynyt enää kävelemään autolle. Onneksi en ollut itse kuskina. Autossa olin jo todella huonovointinen, kuin myrkyttynyt, enkä pystynyt edes puhumaan. Yritin ottaa seteliä ulos lompakostani, mutta voimat eivät siihen riittäneet. Käteni ja jalkani olivat täysin voimattomat. Pahoinvointi ja puristava tunne keskiselässä lisääntyi koko ajan. Minusta tuntui, että sydän jaksoi juuri ja juuri tehdä tehtäväänsä ja minun piti hengittää syvään, jotta saan riittävästi happea keuhkoihini.Tämä on hyvä esimerkki siitä, millaista elämäni on viime vuodet olleet. Näitä on ollut useita, alussa minut vietiin päivystykseen, mutta nykyisin en viitsi vaivautua. Sydänfilmit ja verikokeet on otettu siellä niin monta kertaa ja koska eivät ole löytäneet minusta mitään vikaa, minun täytyy siis olla terve. Niinpä menen yleensä konttaamaan kotiin.

Kerroin tämän esimerkin siksi, että tällä kertaa tein niin kuin foggy suositteli - otin 1/4 kyytabletista. Puolen tunnin päästä paine päässä alkoi helpottaa. Parin tunnin päästä pahoinvointi oli kokonaan ohi. Nivelsäryt loppuivat kokonaan. Ainoastaan puristava tunne selässä pysyi. Myöhemmin illalla otin vielä toisen 1/4 tabletista. Seuraavana päivänä vointini oli melko hyvä, jaksoin jopa lähteä lenkille.

Joo, olen ottanut pantoteenia jo parin viikon ajan päivittäin lisämunuaisia varten ja nauttinut Atlantin merisuolaliuosta. Ja tietysti maarianohdaketta ja B6-vitamiinia. Unettomuus vaivaa edelleen.

Nyt kysyn lähinnä sitä, että koska oletettavasti kortisoni ei ole mitenkään erityisen hyvä aine, todennäköisesti immonosupressiivinen, onko muilla kuin foggylla kokemusta kortisonin käytöstä lieventämään oireita?

En tiedä oliko havainto sattumaa, mutta minusta kortisonista oli apua. En voinut olla miettimättä, että olisinko minä ollut viimeiset viisi vuotta työkykyinen, jos minulle olisi moista määrätty ja onko se hyvä vai huono asia, ettei ole määrätty?

[JSK]

Viittais ainakin siihen että vaiva johtuu tulehduksesta. Mutta ennen MP:tä kannattais kortisonit jättää käyttämättä, tietty jos ei ole muuta vaihtoehtoa niin sitten. Olmesartaani saattaa kanssa auttaa sen tulehdusta vähentävän vaikutuksen ansiosta.

[mariza]

Joo, on selvää, että kortisonista voi olla pelkästään haittaa. En aio ottaa sitä uudestaan, ellei sitten iske taas samanlainen kohtaus.

[pgm]

Kortisoni aiheuttaa vaikka mitä haittoja pitkäaikaisessa käytössä. Tunnetuimmat lienevät osteoporoosi, diabetes ja kaihi. Lisäksi kortisoni voi aiheuttaa turvotusta kudoksissa, ja kuukasvoja. Eli aiheuttaa ennenaikaista vanhenemista.

Vitsi on siinä että täytyy löytää jotakin paljon selektiivisempää, joka vaimentaa tulehdusta. Näitä voisi olla esim D-vitamiini, kversetiini, reseveratroli, karnosiini, ubikinoni, jne. Itseasiassa myös alfalipoiinihappo vaimentaa hyvin tulehdusta, varsinkin jos sitä ottaa useita kertoja päivässä, mutta siinä tahtoo olla se ongelma että se aiheuttaa myös lisää die-offeja, mikäli noi loiset ja bakteerit istuvat löysästi. Joillekin alfalipoiinihappo näyttää vain vaimentavan tulehdusta. Pitää tietää missä kohtaa ja miten biokemiallisessa järjestelmässä iskee sisään vaikutuksen, niin että siitä olisi mahdollisimman vähän haittaa.

Ikäviä oireita tosiaan sinulla on, jos ei B6 auttanut unettomuuteen niin sitten täytyy vain ottaa koko B-kompleksi, eli B-50/B-100 tasoinen valmiste, ja kokeilla sitä. Jotenkin minulla on kyllä on se tuntuma että B6 olisi se joka auttaa unettomuuten, kun sitä mainostetaan muuallakin, tosin annokset täytyy olla varmaan luokkaa 50-100 mg päivässä, vaikka niasiinia suositellaan myös lisänä, ja myös foolihappoa. Ehkä pelkkä yksi B-vitamiini ei auta.

[mappi]

Minun käsittääkseni kortisoni pieninä annoksina (<20 mg/pvä) ei aiheuta osteoporoosia tms, vaan on suht turvallinen aine. Elimistö tuottaa itse kortisonia n. 30 mg/pvä, ja jos jostain syystä kehon oma tuotanto on alhainen, lisäkortisoni (2.5-10 mg/pvä) voi auttaa todella paljon. Minulla kortisoni on auttanut pääsemään kolmessa päivässä täydestä petipotilaasta kokopäivätyöntekijäksi. Mutta tein sen virheen että rasitin itseäni liikaa, eli lisäkortisonikaan ei enää auttanut vaan tuli paha takapakki voinnissa. Nykyään käytän kortisonia kuuriluonteisesti, eli silloin kun on "pakko" jaksaa, otan 2-14 päivän kuurin, 2.5-10 mg/pvä annoksella.

[pgm]

En osaa sanoa mikä annos on "turvallinen", saattaa riippua myös henkilöstä. Joka tapauksessa pienetkin annokset (5 mg päivässä) saattavat aiheuttaa pitkä-aikaisessa käytössä haittavaikutuksia, tämä ainakin prednisonin/prednisolonin kohdalla, jotka tosin ovat tuhdimpaa tavaraa kuin kortisoni. Pitäisi kaivella esiin vähän tutkimuksia kortisonin puolesta, mutta nyt ei ole aikaa tällä hetkellä.

Kortisonin tarve saattaa vaihdella suurestikin, sen tarve voi moninkertaistua tuosta 30 mg:sta päivässä jos rasittaa itseään paljon. Sitä ei voi kuitenkaan sanoa, onko sinulla todellista kortisonin puutetta, vaikka kortisoni auttaakin jaksamiseen, sillä tuo uupumus voi johtua pelkästään tulehduksesta, jota ylimääräinen kortisoni sitten sammuttaa.

Yksi testi voisi olla pantoteenihappotesti: steroidihormoninen tuottamiseen lisämunuaiset tarvitsevat pääasiassa pantoteenihappoa. Lisämunuaisten uupumus pitäisi myös oireilla paineen tunteena selässä, missä lisämunuaiset sijaitsevat. Kaikki eivät kuitenkaan saa apua pantoteenihaposta johtuen siitä että itse lisämunuaiset toimivat puutteellisesti tai sitten siitä että normaalimäärä hormoneja ei enää riitä (vertaa esim. insuliiniresistanssi).

Voit myös kokeilla D-vitamiinia suurina annoksina, jos antaa samanlaisen vaikutuksen kuin kortisoni, niin kortisonin puutteesta tuskin voi puhua.

[mappi]

Niin tosiaan täytyy tarkistaa että minun kokemus rajoittuu hydrokortisoniin. Prednisoloni on noin neljä kertaa vahvempaa, eli 5 mg prednisolonia vastaa noin 20 mg hydrokortisonia. Näin kova annos ei mielestäni sovi jatkuvaan käyttöön. Minulle pantoteenihappo + C-vitamiini riittää arjessa, mutta silloin kun tulee relapsi tai on pakko jaksaa, joudun turvautumaan hydrokortisoniin.

[foggy]

Moi!

Varmaan sinulla on lisämunuaiset aika uuvuksissa tulehduksen vaimentamisesta ynnä muusta ja nyt olisi tärkeää levätä. Lenkit kokonaan pois, vaikka tuntuisi että niistä saa lisää energiaa. Liikunta itseasiassa pieksää lisämunuaisia vaan lisää tuottamaan stressihormoneita, mikä ei ole hyvä juttu, jos ne ovat valmiiksi uupuneet. Tein itse sen virheen, että kun oli hyvä olo, niin heti painuin vaikkapa soutamaan, mistä seurasi taas dippi Jooga voisi tässä vaiheessa olla ok, jos jotain liikuntaa haluaa harrastaa, ja myös jokin ihan rauhallinen käppäily ulkona, ettei aineenvaihdunta ala jumiutua. Muutenkin kannattaa välttää stressiä, ikävää sekä myös positiivista stressiä (liiallista innostumista ja tekemistä, vaikka olon ollessa hyvä tekisi mieli tehdä vaikka mitä). Eli tehdä rauhallisesti ja hitaasti juttuja, meditoida, kävellä luonnossa jne.

Kortisonia ei varmaan kannata säännöllisesti käyttää, mutta jos tulee hätätilanne, niin silloin pienenä annoksena. Noita tulehdusta vähentäviä juttuja kannattaa kokeilla myös.

StressiB-kompleksi auttoi ainakin minulla unettomuuteen, ennen nukkumaanmenoa otettuna. On auttanut myös paria tuttua, joilla ei unilääkkeet auttaneet.

[pgm]

Joo, olen samaa mieltä kuin Foggy tuosta liikkumisesta. Itselleni sopi alussa parhaiten kävely, silloin syljin metallin makuista sylkeä lähes koko ajan, ja kävelylenkit tuntuivat nopeuttavan parantumista. Jos yritin lenkkeillä, siitä tuli sellainen olo jälkeenpäin, että tuntui että lähes taju meni. Enää ei kyllä semmoista ole, eilen tuli muutto tehtyä, ja muuttolaatikoita sun muita raskaita kalusteita tuli kannettua ihan tarpeeksi helteessä, eikä palautumisessa ole ollut ongelmia, esim. paikat eivät juuri tunnu edes kipeiltä. Tuota ennen oli myös noin 6 viikon ripulikierre, ja paljon painon menetystä, eikä sekään ole menoa haitannut Kortisonia en ole kuitenkaan koskaan käyttänyt.

[mariza]

Kiitos kaikille kommenteista. Kuten sanoin olen itse epäillyt jo vuosia, että vikaa on lisämunuaisissa. Olin sisätautipolilla tutkimuksissa viime talvena, mutta siellä alan spesialisti endikrinologi (meniköhän oikein?) sanoi, että mitään hormonaaliseen häiriöön viittaavaa ei laboratoriotestien mukaan löydy. Pitäisikö uskoa? Minulta otettiin adrenaliiniarvoja yms. ja kerättiin vuorokausivirtsaa talteen. On tässäkin foorumissa usein todettu, että lääkärit luottavat sokeasti laboratoriotestien luotettavuuteen ja sen vuoksi moni sairaus jää ilman diagnoosia. Jos nyt kuitenkin oletetaan, että vika on lisämunuaisissa, mutta mikä on sen takana? Onko kaiken ydin kuitenkin esim. toksoplasmoosi? Onko järkevintä yrittää hoitaa toksoplasmoosia (minullahan oli 13-vuotiaana mononukleoosi) vai käyttää pantoteenihappoa/D-vitamiinia sekä pahojen oireiden aikana kortisonia? Kiitos Foggy StressiB-kompleksi vinkistä, menen ostamaan sitä ja kokeilen unettomuuteen.

Rasittamatta oleminen on minulle vaikeaa, koska olen hyvin aktiivinen ihminen ja luonteeltani todellinen ylisuorittaja. Voin siis toisaalta syyttää itseäni, jos voin huonosti. Jos en olisi sairas, todennäköisesti harjoittelisin maratoonia varten.

Loppukevennys: olin aamulla ottanut 1/4 kyypakkauksen tabletista ja vointini kohotessa lähdin tietysti minnepäs muuallekaan kuin lenkille - lenkin aikana vastaan tuli peräti 3 kyykäärmettä eri paikoissa... Sitä saa siis mitä tilaa!