VDR-agonistit:olmesartaani, kurkuma, gamma-tokotrienoli,jne.

[pgm]

Olmesartaani, jonka uskotaan olevan VDR agonisti, aktivoi D-vitamiinireseptoria (VDR), on keskeinen lääke Marshallin protokollassa. On kuitenkin osoittautunut että lisäravinteista, ja luontaistuotteista löytyy samanlaisia efektejä omaavia aineita.

Siitäkin huolimatta mitä sanotaan, D-vitamiinista muodostuva kalsidioli eli 25-D ei ole merkittävä VDR:n agonisti normaaleilla pitoisuuksilla. Tuohimaan ja muiden tutkimus asiasta kertoo että se on agonisti vain myrkyllisinä korkeina pitoisuuksina, mikä aiheuttaa hyperkalsemiaa. Siinä ei olisi myöskään mitään mieltä että 1,25-D toimisi samoin kuin 25-D VDR:n suhteen.

VDR agonistin ominaisuuksia ovat mm. seuraavat: tuhoaa syöpäsoluja, ja estää syövän kehittymisen, anti-inflammatorinen, inhibioi NF-kappa B:tä, voi aiheuttaa keskenmenoja/sikiön epämuodostumia jos käyttää raskauden aikana, koska vaikuttaa niin vahvasti immuunipuolustuksen toimintaan (raskauden aikana 1,25-D kohoaa), vaikuttaa angiotensiini-reniini-aldosteroni järjestelmään, eli alentaa mm. aldosteronia, on renoprotektiivinen ja kardioprotektiivinen, ja alentaa verenpainetta.

VDR:ää siis aktivoi luonnollisesti 1,25-D (kalsitrioli), mutta voi saada hyperkalsemian aikaiseksi, eli tämä natiivi hormoni ei kelpaa, jos VDR:ää halua aktivoida reippaasti. Tietyissä sairauksissa VDR aktivoituu niin paljon että on ajoittaista hyperkalsemiaa, mikä aiheuttaa pehmytkudosten kalsifikaatiota. Näin käy usein esim. sarkoidoosissa.

VDR on kuitenkin sen verran väljä reseptori, että sitä voivat aktivoida monet muutkin aineet, ilman hyperkalsemian vaaraa. VDR ligandeja ollaan tutkittu aika vähän tähän mennessä, mutta ainakin kurkuma on yksi lupaava ehdokas. Se löytyy maustehyllyltä kaupasta. Myös E-vitamiinissa oleva gamma-tokotrienoli on toinen VDR-agonisti. Näillä molemmilla on tutkitusti joitakin ylläolevista ominaisuuksista, eli voidaan käyttää esim. syövän hoidossa.

Lähteet:
25-Hydroxyvitamin D(3) is an agonistic vitamin D receptor ligand.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19944755
Common angiotensin receptor blockers may directly modulate the immune system via VDR, PPAR and CCR2b
http://www.tbiomed.com/content/3/1/1
Vitamin D receptor: molecular signaling and actions of nutritional ligands in disease prevention http://www3.interscience.wiley.com/jour ... 4/abstract
Curcumin: a novel nutritionally derived ligand of the vitamin D receptor with implications for colon cancer chemoprevention.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20153625
Lisää tietoa ja tutkimuksia kurkumasta:
http://www.curcuminresearch.org/

[pgm]

Tarkkaavaisimmat lukijat saattoivat huomata että T. Marshall väitti tutkimuksessaan angiotensiinireseptorisalpaajista että olmesartaani olisi VDR:n antagonisti mikä on selkästi väärin, eikä ainakaan sopisi hänen teoriaansa. Sittemin hän on korjannut väitteensä, ja sanoo että olmesartaani on VDR:n agonisti.

T. Marshall väittää myös että kalsidioli eli 25-D olisi VDR:n antagonisti. Kuitenkin Tuohimaan ja muiden tutkimus osoittaa että se on agonisti, mutta merkittävästi vain korkeilla pitoisuuksilla. Vaikka tutkimukset tehtiin rotilla, niin ihmisilläkin tulee hyperkalsemiaa D-vitamiinista liian suurina annoksina. Mikäli 25-D olisi antagonisti, ei ole selvää että se voisi aiheuttaa hyperkalsemiaa.

D-vitamiini ei kuitenkaan ole mikään hyvä VDR:n agonisti. Toisaalta, jos haluaa vahvan vaikutuksen, niin on tasapainoltava myrkytysrajan lähellä, ja jos pelaa varman päälle, D-vitamiinin vaikutukset jäävät laimeiksi.

[pgm]

Laitetaan tähän ketjuun sitten seuraavaksi tutkimuksia, jotka tukevat väitteitäni siitä että VDR agonisteilla on tutkitusti edullisia ominaisuuksia.

Tämä allaoleva tutkimus liittyy Alzheimerin tautiin sekä dementiaan. Huomattiin että ainakin miehillä (ikä: 65 vuotta tai enemmän) angiotensiinireseptorisalpaajalääke hidasti huomattavasti Alzheimerin taudin ja dementian kehittymistä tai sen esiintyvyyttä verrattuna muihin verenpainelääkkeisiin tai ACE-estäjiin. Tämä tutkimus ei tietysti ole vertailukelpoinen Marshallin protokollalla käytettävään olmesartaaniin, koska sitä käytetään paljon isompina annoksina protokollalla, eikä tuossa allolevassa tutkimuksessa käytetty olmesartaania. Muut angiotensiinireseptorisalpaajat (esim. telmisartaani ja losartaani) eivät ole yhtä hyviä VDR-agonisteja kuin olmesartaani.

Use of angiotensin receptor blockers and risk of dementia in a predominantly male population: prospective cohort analysis
http://www.bmj.com/cgi/content/full/340/jan12_1/b5465

[JSK]

Marshallin mukaan telmisartaani blokkaa vielä pahemmin VDRn kuin bakteerit, ja on siten haitallinen tulehdusairauksista kärsiville. Itse käytin tuota lääkettä kuukauden monta vuotta sitten, siksi kysyin siitä.

"Telmisartan actually has harmful activity, as, when it gets in the VDR binding pocket, it is a very high affinity VDR antagonist, and switches off the VDR even more effectively than the bacteria can do.

The limited clinical data we have on telmisartan confirms that it reverses the beneficial actions of olmesartan quite rapidly - within minutes, and it is hard to displace from the receptors for 24-48 hours. Telmisartan is not a good drug for somebody with chronic Th1 disease to take..."

http://mpkb.org/home/publications/marsh ... tical_2006

[pgm]

[JSK]

Tiedä sitten mitä ne aikoinaan tarkoitti sillä että olmesartaani on antagonisti, sitäkö, että se hidastaa 25Dn muuttamista 1,25D:n?
Mutta se ja että olmesartaani aktivoisi VDRn havaitsemaan solunsisäisiä parasiitteja, on kuitenkin käsittääkseni ollut koko ajan yksi MPn perustoista.
Mutta en ole perehtynyt, että mistä on voinut johtua tuollainen sekaanuus termeissä

Tuo Marshalin vastaus telmisartaanista on viime vuoden lokakuulta, että luulis olevan sitä uudempaa tietoa

[pgm]

[pgm]

VDR-agonisteilla näyttäisi olevan myös vaikutuksia kreatiniinin muodostumiseen, jolla myös arvioidaan munuaisten toimintakuntoa. Myös olmesartaani voi aiheuttaa sen että kreatiniinista laskettu munuaiskerästen suodattumisnopeus (GFR-arvo) rupeaa näyttämään huonolta, kun olmesartaani on aloitettu. Mutta tosiasiassa, munuaisten toimintakunnon arvioiminen pelkällä seerumin kreatiniinin avulla ei ole luetettava tapa mitata munuaisten toimintakuntoa, koska kreatiniinin muodostuminen saattaa lisääntyä elimistössä VDR-agonistien avulla.

Allaolevassa tutkimuksessa käytettiin parikalsitolia, joka on eräs VDR-agonisti (ja huono sellainen, koska aiheuttaa natiivi 1,25-D:n tavoin hyperkalsemiaa liian suurina pitoisuuksina), ja havaittiin että seerumin kreatiniinitaso nousi potilailla, mutta siitäkin huolimatta munuaiskerästen suodattumisnopeus ei muuttunut. Potilailla oli kaikilla myös krooninen munuaissairaus. Näin ollen, mikäli lääkäri suosittelee MP-hoidon lopettamista, kun munuaisarvot näyttävät huononevan, on syytä huomauttaa tästä asiasta.

Lähde:
Short-term vitamin D receptor activation increases serum creatinine due to increased production with no effect on the glomerular filtration rate.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21716260

[pgm]

Yksi hyvin mielenkiintoinen asia, mikä on ilmennyt olmesartaanista ja kurkumasta on se että niillä on suojaava vaikutus amyloidia vastaan, kuitenkin eri mekanismit. Kurkuma aktivoi immuunipuolustuksen syöjäsoluja poistamaan amyloidia elimistöstä. Se myös suojaa amyloidia vastaan. Olmesartaani ei näytä poistavan amyloidia, vaan sillä on pelkästään vahva suojaava vaikutus sitä vastaan (oletettavasti paljon vahvempi kuin kurkumalla). Tämä asia todettiin hiirikokeissa.

Voi siis sanoa, että Marshallin protokollalla yritetään suojautua antibioottihoidon aiheuttamaa amyloidoosia vastaan olmesartaanilla, mikä on asia mitä itse protokollan kehittäjä (Trevor Marshall) ei näytä tietävän. Käytännössä ei ihan niin hyvä asia, sillä amyloidia pitäisi myös poistaa, ja olmesartaanin suojaava vaikutus hämärtää tilanteen miten paljon amyloidia on päässyt kerääntymään elimistöön.

Lähteet:
Angiotensin Receptor Blocker Prevented β-Amyloid-Induced Cognitive Impairment Associated With Recovery of Neurovascular Coupling
http://hyper.ahajournals.org/content/54/6/1345
Curcuminoids enhance amyloid-beta uptake by macrophages of Alzheimer's disease patients.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16988474
Curcumin Inhibits Formation of Amyloid β Oligomers and Fibrils, Binds Plaques, and Reduces Amyloid in Vivo
http://www.jbc.org/content/280/7/5892.long