D-vitamiinista

[pgm]

Tämä on varmaan ensimmäinen kerta kun Trevor Marshallin nimi näkyy jopa tohtori Tolosen sivuilla:

"Autoimmuunitaudit ja D-vitamiini on noussut esille kirjallisuudessa uudessa valossa. Suuret D-vitamiiniannokset näyttävät lievittävän * kortisonin tavoin * autimmuunitautien oireita lyhytaikaisesti, mutta pitkällä tähtäimellä niistä saattaakin olla enemmän haittaa kuin hyötyä, kirjoittaa tri Albertin työryhmä. Tällä hetkellä asia on vielä hypoteesi, jota ei ole todistettu oikeaksi, sillä pitkäaikaisia seuruututkimuksia ei ole tehty tai ai ainakaan julkaistu. Seuraamme tiiviisti tilanteen kehittymistä ja raportoimme siitä näillä sivuilla."

Lähde:
http://www.biovita.fi/uusi/news.php?lang=fi&id=1467

[pgm]

Tämä tänä vuonna julkaistu tutkimus Marshallin ryhmältä antaa tosiaankin aihetta pohtia sitä, että D-vitamiini ei toimi samalla tavalla kaikille:

"Reversing Bacteria-induced Vitamin D Receptor Dysfunction Is Key to Autoimmune Disease"
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19758226

Kaikilla ei nimittäin välttämättä ole D-vitamiini reseptorin dysregulaatiota, vaikka jokin krooninen infektio olisikin. Senpä vuoksi on hyvä mittauttaa 25-D sekä 1,25-D tasot, että tietää onko Marshallin protokolla sopiva. Vaikka voihan sen asian muutenkin päätellä; ne sairaudet jotka sopivat hoidettavaksi parhaiten Marshallin protokollalla vaikuttavat olevan mykobakteeritauteja, kuten sarkoidoosi ja Crohnin tauti.

Jos ei ole D-vitamiini reseptorin dysregulaatiota, mutta on silti jokin krooninen infektio, 25-D taso lienee silti matala, mutta 1,25-D normaali, koska matala 25-D taso on yleistä. Tällaisille eivät korkeat D-vitamiini annokset välttämättä aiheuta ongelmia, ja kysymys jolle ei ole vastausta tällä hetkellä kuuluukin, mikä on optimaalinen taso silloin?

Jotkut tutkimukset nimittäin viittavat siihen, että korkeahko 25-D taso saattaa antaa hyvän immuunivasteen mykobakteereille, mutta toisaalta tämäkin tulos on valitettavan ristiriitainen:

A Single Dose of Vitamin D Enhances Immunity to Mycobacteria:
http://ajrccm.atsjournals.org/cgi/conte ... 01-007OCv1
Conclusions: A single oral dose of 2.5 mg vitamin D significantly enhanced the ability of participants' whole blood to restrict BCG-lux luminescence in vitro without affecting antigen-stimulated Interferon-gamma responses.

Vitamin D as Supplementary Treatment for Tuberculosis A Double-blind, Randomized, Placebo-controlled Trial
http://ajrccm.atsjournals.org/cgi/conte ... /179/9/843
Conclusions: Vitamin D does not improve clinical outcome among patients with TB and the trial showed no overall effect on mortality in patients with TB; it is possible that the dose used was insufficient.

Molemmissa tutkimuksissa käytettiin kyllä samoja annoksia D-vitamiinia, eli 2.5 mg, jälkimmäisessä kolmasti muutaman kuukauden välein, eli annos oli kyllä iso, tosin jälkimmäisessä tutkimuksessa koehenkilöt eivät olleet eurooppalaisia. Eli kaikenkaikkiaan, ei hirveästi vakuuta tuo D-vitamiini vieläkään, ei sillä paranneta tuberkuloosia ainakaan. Mutta toimiiko korkeat D-vitamiini tasot sitten paremmin ehkäisynä mykobakteereja vastaan onkin sitten toinen juttu.

[pgm]

Monet väittävät että D-vitamiinin puutos aiheuttaa riisitautia. Niin sanoo . Mutta asia ei tietysti ole niin yksinkertainen.

Esim. Nigerialaisten lasten riisitautiin ei D-vitamiinin käyttäminen auttanut yhtään, ja tutkimuksissa sanotaan että riisitaudin syy oli kalsiumin ja fosforin puute.

Calcium Absorption in Nigerian Children with Rickets
http://www.ars.usda.gov/research/public ... 115=169216

The Effect of Vitamin D2 and Vitamin D3 on Intestinal Calcium Absorption in Nigerian Children with Rickets
http://jcem.endojournals.org/cgi/conten ... /94/9/3314

Ensimmäisessä tutkimuksessa todetaan että riisitautia ei aiheuta D-vitamiinin puutos, vaan kalsiumin puutos. Toisessa tutkimuksessa taas todetaan, ettei D-vitamiini edesauttanut kalsiumin absorboitumista tutkittaville henkilöille. Sen lisäksi todettiin että 1,25-D tasot olivat korkeita, joten kaikki menee Marshallin teorian mukaisesti, riisitautikin on Th1-tauti, jossa 1,25-D pitoisuudet ovat koholla, eikä D-vitamiinin ottaminen auta mitään, vaikka 25-D tasot kohoavatkin. Päinvastoin, siitä saattaa olla vain haittaa, jos 1,25-D myös kohoaa.

Hiirikokeet puhuvat myös sen puolesta, että D-vitamiinia ei tarvita luuston rakentamiseen, vaan pelkästään kalsiumia ja fosforia. Fosforia löytyy kuitenkin ruuasta yleensä runsaasti, joten sitä ei kannata yleensä syödä erikseen. Näissä tutkimuksissa hiiriltä poistettiin D-vitamiini reseptori, eli D-vitamiinilla ei silloin voinut olla mitään vaikutusta hiiriin:

Calcium and vitamin D: what is known about the effects on growing bone.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17332234

Hypophosphatemia leads to rickets by impairing caspase-mediated apoptosis of hypertrophic chondrocytes
http://www.pnas.org/content/102/27/9637.full

Jotkut myös väittävät että kalanmaksaöljyllä parannettiin ennen riisitautia sen sisältämän D-vitamiinin avulla, mutta sekin voidaan selittää eri tavalla. Nimittäin eläimillä tehdyt kokeet osoittavat että kalsiumia saa absorboitumaan paremmin muillakin öljypohjaisilla aineilla, kuten oliiviöljyllä, ja oliiviöljyhän ei sisällä lainkaan D-vitamiinia:

The Influence of Cod-Liver Oil, Linseed Oil and Olive Oil on the Assimilation of Calcium and Phosphorus in the Growing Pig
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/article ... ool=pubmed

On kuitenkin mahdollista, että pienet määrät D-vitamiinia voi joissakin tapauksissa auttaa kalsiumin absorboitumista, jos 25-D on todella matala, mutta sitä voi aina kompensoida ottamalla vähän lisää kalsiumia.

[pgm]

Voisi luulla että auringonvalosta saatava D-vitamiini jota muodostuu ihon alla vaikuttaa samalla tavalla kuin purkista otettu D-vitamiini, mutta asia ei ole näin. Erään tutkimuksen mukaan seerumin kalsidiolitasot kohoavat korkeintaan lukemiin 60-80 ng/ml (riippuen miten sitä mitataan), ja osalla kalsidiolitasot eivät kohoa paljoakaan auringonvalon vaikutuksesta.

Purkista otetulla D-vitamiinilla on taas ihan eri vaikutus; isoilla annoksilla D-vitamiinia saa tasonsa helposti korkeammalle kuin auringonvalolla, ja myrkytysrajaankin asti. Auringonvalosta saadulla D-vitamiinilla ei ole mahdollista saada D-vitamiinimyrkytystä, koska elimistö pystyy rajoittamaan sen tuotantoa.

Allaolevassa tutkimuksessa tutkitut henkilöt olivat lisäksi nuoria, keski-ikä 24 vuotta.

Lähde:
Low Vitamin D Status despite Abundant Sun Exposure
http://jcem.endojournals.org/cgi/conten ... 006-2250v1

[pgm]

[Riutunut]

Suomalaisen pitää väkisin oleilla ulkomailla talvenaikana tai saada purkista talvella D3-vitamiinia, jotta välttyisi radikaaleilta flunssilta, masennukselta, apatialta ynm. Jos ruuasta saanti aikuisella miehellä on alle 15u on terveys vaarassa. Mikäli on jokin krooninen sairaus D-vitamiinin tarve voi minimitarve olla 50utakin. Tästä on turha vääntää kättä, että Suomalaisten suurin terveysuhka on D-vitamiinin puute. Toinen on nämä krooniset sairaudet, jotka ovat saattaneet pesiytyä ihmisiin juuri D-vitamiinin puutteen takia ja antibioottejen huolettoman käytön takia. Kun nämä kaksi elementtiä on kunnossa sitten terveys näyttää jo hyvältä.

Loogisesti ottaen Marshalin suositukset on tarkoitettu Amerikkalaisille, jotka elävät Keski-Euroopan tasossa, jossa D-vitamiinia saadaan melko riittävästi.

[pgm]

[Riutunut]

Jos lähdetään viilaamaan pilkkua, niin osteoporoosi johtuu kyllä enemmän proteiinien puutteesta kuin Magnesiumin, Fosforin, Kalsiumin ja D-vitamiinin puutteesta. D-vitamiinin käyttöä ravintolisänä pitäisi puolustaa myös sen takia, että se ehkä edistää magnesiumin imeytymistä ja kalsiumin imeytymistä elimistöön. Sarkaidoosi-potilaan kannattaa huomioida myös se tosiseikka, että verestä pitäisi ehkä mitata magnesiumtaso elimistöstä, koska se tärkeimpänä vastavaikuttajana D-vitamiinitasoissa eli D-vitamiiinin käyttö aiheuttaa hypomagnesimiaa ja hyperkalsemiaa ehkä myös hypokalemiaa....

[pgm]

[Riutunut]

Magnesiumissa muistaakseni oli niin, että tärkeintä oli valita vesiliukoinen muoto, joka imeytyy hyvin esim. magnesiumsitraatti , muiden valmisteiden imeytyminen on kyseenalaista. Eläinruokinnassa puhutaan, että magnesiumia pitäisi tulla samassa suhteessa kalsiumiin. Korkea insuliini saa magnesiumin tarpeen kuitenkin kasvamaan suuremmaksi kuin todellisuudessa on ja vähäinen magnesium aiheuttaa insuliiniresistenssiä. Mikäli D-vitamiinin saanti on korkea magnesiumin tarve on suurempi.

Kaikki D-vitamiinitutkimukset, joissa ei ole tutkittu magnesiumin, insuliiniresistenssin vaikutusta sairauteen X on ensinnäkin mitättömiä. Koska korkea magnesium ja insuliini johtaa D-vitamiinipitoisuuksien radikaaliin pienenemiseen plasmassa. Insuliini saattaa jopa siirtää plasman D-vitamiinit lihaksiin esim. purkista nautittu, jossa D-vitamiini menettää arvonsa. 25D ja 1,25Dn suhde voi myös olla merkittävä tekijä. Insuliiniresistenssin muutos pitäisi tietää objektiivisesti sairauden mukaan ja pystyä analysoimaan paljonko grammalleen ihmisen syömä fruktoosi-glukoosi vaikuttaa resistenssiin.

Itseni mielestä alan kääntyä kannalle, että ALA+NAC kuulostaa äkkiseltään 30v tutkitulta aineelta. Perinteinen valkosipuli itselläni ei vaikuttanut juuri mitenkään. HERAn käyttöä suosittelee Heikkilä ja merisuola on 1e kilo. Hiilihydraatteja voi mielestäni hoidon loppuvaiheessa syödä enemmän, jos insuliiniresistenssi ei ole ongelma..Paras tapa seurata tautia on kuitenkin vaaka ja nollatoleranssi painon muuttumisen kanssa.

Ymmärtääkseni purkista nautittu D-vitamiinikin vähentää akuutteja flunssia ja pitää myrkylliset peptidit kurissa eli siis D-vitamiini estää jotain tiettyä bakteeriryhmää. Loogisesti voisi olettaa lisäksi, että purkista nautittu nostaa glutationia aivoissa esim. magnesiumin kasvaneena imeytymisenä. Dn on todettu suojaavan auringonvalolta.

”En tiedä auttaako magnesium sarkoidoosiin merkittävästi, mutta joka tapauksessa se ei paranna mitään.”
Sarkaidoosin alkuvaiheessa magnesium saattaa parantaa tautia ja ainakin hidastaa. Eri asia on sitten esim. AIDS, jossa immuniteetti tuhoutuu askel askeleelta ei lopussa enää pelasta mikään. Useaa lisäravinnetta ei tarvitse käyttää suositeltuja määriä vaan voi elää niukasti jos raha ei riitä. Teoriassa ainakin magnesium, kromi ehkä Omega3setkin ovat suosittuja voisivat olla enemmän tai vähemmän perusteltuja lisäravinteita. Voi toki myös harkita vuoristomatkaa etelässä, jos uskoo, että vuoristoilma ja auringonvalo parantavat. Tätäkin tukevat teoriat. Liikunta ainakin vähentää reilusti insuliiniresistenssiä, hiilihydraatit lisäävät empiirisesti rajusti ja liiallinen tietokoneellaistuminen lisää kanssa. Mutta kova liikunta laskee vastustuskykyä.

Vaikka Marshalin hypoteesi, että D-vitamiini olisi immunosupressantti steroidi pitäisi alkuunsa paikkansa ja otsonikehän heikkeneminen ja freonit olisivatkin totta jonkun 3,5%ntia heikentyneet pitäisi todeta, että kortisolikin on täysin luonnollinen hormoni ja näyttö on suorastaan naurettavan vähäistä niihin tosiseikkoihin nähden, että Puolassa on paraikaa -33 pakkasta jo tällä hetkellä. UVB-säteilyä tulee Suomen leveysasteille olettaen korkeintaan 4-6%ntia enemmän enemmän kuin 1960-luvulla, mikä on yli 10 kertaa vähemmän kuin Espanjassa. Evoluutiohistoriaakin on vaikea kumota, että ihminen olisi pystynyt elämään alkujaan Suomen kaltaisissa oloissa. Täytyy huomioida, että ihminen on tottunut saamaan D-vitamiinia ja UV-säteilyä vähintään kymmenen kertaa enemmän ja elämään järvien rannalla ja ilmeisesti kun ihmiset eivät ole sopeutuneet nukkumaan puissa heillä on luultavasti tottumusta asua vuoristoseuduilla, jotta he ovat voineet napata luonnossa kasvanutta riistaa (lihaa ja kasviksia). Syöpätilastoja katsoen ihosyöpääkään ei saada yhteyttä sitten millään auringonvalosta. Iho nimittäin ei ole missään vaarassa palaa, menitpä Espanjan leveysasteelle, jos A-vitamiininia ja D-vitamiinia ei ole ihossasi talvelle. Tuberkuloosia nimittäin hoidettiin ennen auringonvalolla. Mutta sarkaidoosi pistää miettimään.

Kuumassa ilmanalassa ihminen kuluttaa enemmän magnesiumia ja auringonvalo luultavasti syö antioksidanttivarastoja. Toisaalta esim. Etelä-Euroopassa on aurinkoa kesällä aika paljon. Ihminen saa auringon valosta ymmärtääkseni jotain vapaita radikaaleja tms. Ihminen on elänyt vuosia vetten rannalla melko kosteassa ilmanalassa, ihmisen on pakko juoda säännöllisesti.

Lääketiede on fantasiaa, mutta kannattaisiko sitä nyt mennä johonkin Etelään hyppimään saadakseen auringonvaloa. Voi myös olla mahdollista, että D-vitamiini tehostaa immuunipuolustusta radikaalisti jos se tulee UV-säteilyn mukana ynm.

Hyperkalsemia ei ole sama kuin D-vitamiinin liikasaanti. Elimistö varmasti säätelee tarkkaan D-vitamiininkin tason ja erittää vaikka virtsaan ylimäärän, jos sitä tulee liikaa kuten A-vitamiinia.

Mitä eroa on sarkaidoosissa ja tuberkuloosissa? Ymmärtääkseni oireet ovat melko samanlaisia. Pitäisikö potilaalla epäillä sarkaidoosia vai tuberkuloosia, jos valittaa kurkun imusolmukkeiden turpoamista, selkäjäykkyyttä, lieviä puhumisvaikeuksia. Borrelioosiakaan ei voisi edes poissulkea.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuberkuloo ... i_ja_hoito