Toksoplasmalla on monta muotoa, ne voidaan jakaa kystamuotoihin (ookysta ja kudoskysta), ja kahteen solunsisäiseen muotoon, takytsoiitteihin ja bradytsoiitteihin. Tartunnan saa syömällä lihaa, josta löytyy toksoplasman kudoskystoja, tai saamalla suun/hengitysteiden kautta kissan ulosteista peräisin olevia ookystoja, jotka voivat säilyä ympäristössä monta kuukautta. Toksoplasmoositartunnan voi myös saada verensiirron tai elintransplantaation mukana. Toksoplasma voi myös tarttua naisesta sikiöön raskauden aikana.
Takytsoiitti on kuitenkin akuutin toksoplasmoosin aiheuttaja. Niitä muodostuu toksoplasman kudoskystoissa. Takytsoiitit pystyvät elämään ainoastaan nisäkkäiden ja lintujen tumallisissa soluissa, joiden sisällä ne lisääntyvät nopeasti suvuttomasti. Niitten koko voi olla 3-17 µm. Takytsoiitti on sekä solunsisäinen että solun ulkopuolinen toksoplasman muoto. Bradytsoiitti on hitaammin lisääntyvä muoto, joka ylläpitää kroonista infektiota, ja joka on myös huomaamattomampi immuunipuolustukselle kuin takytsoiitit. Takytsoiitit/bradytsoiitit estävät solukuolemia tavanomaiseen tapaan, eli aktivoimalla NF-kappa B:tä. Toksoplasma infektoi pääasiassa keskushermostokudosta (mukaanlukien erityisesti aivot), lihaskudosta, sydänlihasta, sekä silmiä, mutta mikä tahansa elin voi infektoitua.
Allaolevassa kuvassa on takytsoiitteja (koko 4-8 µm pitkiä, 2-3 µm leveitä):
Allaolevassa kuvassa kudoskystoja aivoissa (koko 5-50 µm):
Näitten itiöeläinten solurakenteessa tavataan myös erikoinen apikoplasti-soluelin. Apikoplasti tuottaa nykykäsityksen mukaan eräitä itiöeläimen tarvitsemia rasvahappoja. DNA-gyraasi-inhibiittorien, kuten fluorokinolonien kohde näissä itiöeläimissä on juuri apikoplasti. Jotkut muut antibiootit, kuten klindamysiini on tehokas antibiootti toksoplasmaa vastaan, sekä kaikenlaiset malarialääkkeet, kuten kiniini ja artemisiini.
Toksoplasman aiheuttamat oireet ja sairaudet
Toksoplasmoosi aiheuttaa sekä akuutteja että kroonisia oireita, mutta yleensä toksoplasmoosilla ei ole mitään infektioon viittaavia oireita, vaikka tartunnan saisikin. Akuutit oireet voivat olla kuumetta, imusolmukkeiden turpoamista, lihaskipuja, makulopalulaarista ihottumaa, ripulia, keuhko-oireita, päänsärkyä, ja harvemmin pernan laajentumista, ja aivotulehdus.
Tutkimusten mukaan krooninen toksoplasmoositartunta on yhdistetty erityisesti skitsofreniaan, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, sekä psykooseihin. Loinen kykenee infektoimaan aivoissa ainakin neuroneita, astrosyyttejä ja mikroglioja. IFN-gamma on välttämätön sytokiini, joka pitää infektion kurissa. IFN-gamma rajoittaa tryptofaania soluissa, mikä johtaa myös melatoniinin ja serotoniinin puutteeseen, kuten keuhkoklamydian tapauksessa.
Akuutti toksoplasmoosi voi aiheuttaa myös silmäsairauksia, kuten retinokoroidiittia, ja jotkut virulentit toksoplasmakannat on yhdistetty harvinaiseen Guillain-Barrén oireyhtymään. Krooninen toksoplasmoosi voi aiheuttaa tummentumia lasiaiseen ("floaters"), luultavasti myös sumeaa näköä ja likinäköä/kaukonäköä.
On mielenkiintoista, että monet muutkin infektiot, erityisesti virusinfektiot, kuten mononukleoosi, aiheuttavat ihan samoja oireita kuin itse toksoplasmoositartunta; on mahdollista että nämä oireet ovatkin peräisin jo elimistöstä olevasta latentista toksoplasmoosi-infektioista joka aktivoituu, kun elimistön puolustuskyky heikkenee tilapäisesti jonkun muun infektion seurauksesta. Itiöeläimille on tyypillistä että ne saattavat ruveta nopeasti lisääntymään mikäli immuunipuolustus herpaantuu hetkeksikään, ja näin ollen toksoplasma on mykobakteerien ohella usein se patogeeni, joka aiheuttaa kuoleman niille, joilla on pysyvästi heikentynyt immuunipuolustus (esim. AIDS).
On myös mielenkiintoista, että jotkut ihmiset saavat reippaita oireita malaria-lääkityksestä (esim. Lariam ja Heliopar), jotka voivat olla: huimausta, ripulia, unettomuutta, kiihtymystä, hikoilua, vilunväristyksiä, laihtumista, tykytyksiä, paniikkikohtauksia, ja järjetöntä väsymystä. Ja sitten vielä se että nämä oireet saattavat kestää viikkoja, ja kuukausia lääkityksen lopettamisen jälkeen. Kaikki eivät tietenkään saa näitä oireita, joten ne tuskin johtuvat lääkityksestä itsestään. Malaria-lääkitystä ei suositella esim. masennuksesta kärsiville, koska sivuvaikutukset ovat niin ikäviä. Voidaan olettaa, että malarialääkitys siis tehoaa myös toksoplasmoosiin, ja että nuo olivat toksoplasmosiin liittyviä die-off reaktioita. Tutkimusten mukaan juuri malarianestolääke Lariam aiheuttaa yli 30% käyttäjissä yllä olevia sivuvaikutuksia.
Lähteet:
Toxoplasmosis Image Libarary
http://www.dpd.cdc.gov/dpdx/HTML/Image_Library.htm
Toxoplasmosis
http://en.wikipedia.org/wiki/Toxoplasmosis
Toxoplasmosis. Are cats really the source?
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11681144
Infection with Toxoplasma gondii Bradyzoites Has a Diminished Impact on Host Transcript Levels Relative to Tachyzoite Infection
http://iai.asm.org/cgi/content/abstract/75/2/634
Effects of Toxoplasma gondii Infection on the Brain
http://schizophreniabulletin.oxfordjour ... t/33/3/745
Activation of NF-B by Toxoplasma gondii correlates with increased expression of antiapoptotic genes and localization of phosphorylated IB to the parasitophorous vacuole membrane
http://jcs.biologists.org/cgi/content/full/116/21/4359
Neuropsychiatric events during prophylactic use of mefloquine before travelling
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12242605