CAP protokollat: Stratton/Sriram/Wheldon (C. pneumoniae)

[pgm]

Keuhkoklamydialla on kolme muotoa; solujen ulkopuolella oleva EB, ja kaksi solunsisäistä muotoa. On kuitenkin epätodennäköistä, että jollakin henkilöllä olisi vain keuhkoklamydia, vaan että muitakin bakteereja löytyy, varsinkin suolistosta. Ja siinä tapauksessa protokollalla käytetyt antibiootit vaikuttavat myös niihin, varsinkin laajakirjoiset antibiootit vaikuttavat monia bakteereja vastaan. CAP-protokollien perusteet kehitettiin 90-luvun lopussa Vanderbiltin yliopistossa, mutta ovat vielä kokeiluasteella, ja voidaan sanoa että on "work in progress". Kuten kaikissa muissakin protokollissa, jos oireita tulee paljon, on edettävä hitaammin, ja otettava pienempiä annoksia lääkkeitä/lisäravinteita.

Protokollat aloitetaan ensin vähentämällä (mahdollista) EB kuormaa; niitä vastaan suositellaan NACia (2 x 1200 mg) päivässä, tai amoksilliinia. Ensin kokeilu varovaisesti 600 mg NAC annoksella, jos flunssamaisia oireita tulee, niin on edettävä hitaammin NACin kanssa. Amoksilliinilla on kuitenkin varsin paljon haittavaikutuksia, joten se ei enää ole suositeltava.

Mukaan tarvittaessa Ibuprofeeni (2 x 400 mg) päivässä kaikissa vaiheissa kipujen lievittämiseen.

CAP-protokollista on olemassa eri versioita; Wheldonin protokolla on yksinkertaisin, ja se on sen vuoksi suositeltavin protokolla. Strattonin protokolla lisää joitain antibiootteja kuurin lopuksi. Sriramin protokollaa taas emme voi suositella, sillä siinä käytetään heti protokollan alussa voimakkaita antibiootteja, jotka voivat olla vaarallisia maksalle, joten maksaa olisi tarkkailtava hoidon ajan. Itse protokolla ei välttämättä ole silti sen tehokkaampi kuin muutkaan versiot.

Hoidon kesto on sairauden vaikeudesta riippuen noin 3-5 vuotta, mikä on sama kuin Marshallin protokollasta esitetty arvio. Wheldonin ja Strattonin protokollassa tulee myöhemmin siirtyä ajoittaiseen hoitoon, mikä tarkoittaa taukoa antibioottien käytön kanssa noin vuoden, parin kuluttua protokollan aloittamisen jälkeen, kunnes lopulta antibiootit lopetetaan täysin.



Strattonin protokolla alkaa kuin Wheldonin protokolla, mutta lisäksi kuuriin lisätään lopuksi Rifampisiini ja Isoniatsidi alla olevien ohjeiden mukaisesti.

Tässä on graafinen esitys, miten antibiootteja otetaan (months = kuukaudet), mutta yksityiskohdat vaihtelevat henkilöstä toiseen. Tässä siis ajoittainen hoito aloitettiin 12 kuukauden jälkeen:


Lähteet:
http://www.cpnhelp.org/treatment_protocols
http://www.cpnhelp.org/strattonprotocolupdate
http://www.cpnhelp.org/emerging_stratton_protoco
http://www.davidwheldon.co.uk/ms-treatment1.html

[pgm]

Lisäravinteet katsotaan välttämättömiksi CAP-protokollien hoidon aikana. Ne ovat tärkeitä, koska auttavat torjumaan sekundaariporfyrian oireita, endotoksiineja, hillitsevät tulehdusta, ja tukevat eri elimiä. Sen lisäksi niiden tehtävänä on nopeuttaa elimistön uudelleenrakentamista, koska elimistön solukato hoidon aikana voi olla suurta.

Tähdellä merkityt(*) ovat erityisen tärkeitä. Plussalla(+) merkityt ovat yleensä enemmän hyödyllisiä niille, joilla on fatiikkia, tai kroonista väsymysoireyhtymää. Lisäravinteita ei tarvitse uskollisesti syödä allaolevien ohjeiden mukaisesti päivittäin, vaan voi pitää taukoa välillä. Jotkut lisäravinteet ovat myös hyödyllisempiä alussa, ja kun puutteet on korjattu, voi siirtyä ajoittaiseen käyttöön. Lääkehiiltä kannattaa käyttää erityisesti Flagyl-pulssien aikana.



Lähde:
http://www.cpnhelp.org/publicimages/all ... chart.html

[pgm]

Muutamat tutkimukset, sekä tällä hetkellä meneillä olevat kokeilut antavat perustan siihen minkälaisia lisäravinteita kannattaa ottaa antibioottien lisäksi, tai muutenkin jos on keuhkoklamydia-infektio.

Elimistön puolustusreaktio (IFN-gamma) ja tryptofaanin puutos
Elimistön tärkein puolustusreaktio klamydiabakteereja vastaan on IFN-gamma. Tämä johtaa tryptofaanin puutteeseen, josta myös seuraa mm. melatoniinin ja serotoniinin ja mahdollisesti niasiinin puutetta. Suositeltavia lisäravinteita tämän vuoksi ovat melatoniini (esim. 1-6 mg päivässä), 5-HTP (serotoniinin esiaste), ja niasiini (esim. 100-500 mg päivässä). Tryptofaanin käyttäminen suoraan taas pahentaa olemassaolevaa infektiota, ellei myöskin käytä antibiootteja tai vastaavia samanaikaisesti (katso alla).

Porfyria ja B12-vitamiini
Porfyria yksi tunnusomainen oire, jota keuhkoklamydia voi aiheuttaa. Se johtuu keuhkoklamydian tavasta varastaa energiaa soluista, joka johtaa hemisynteesin epäonnistumiseen soluissa, joka johtaa myrkyllisten porfyriinien kerääntymiseen soluihin ja niitten ympäristöön. Kobalamiini (B12-vitamiini) muistuttaa rakenteltaan porfyriinejä, joten elimistön muodostamat vasta-aineet porfyriinejä vastaan sitoutuvat myös B12-vitamiiniin. Tämä aiheuttaa piilevän B12-vitamiinin puutteen, joka ei liity mitenkään muihin tunnettuihin sairauksiin, jotka voivat aiheuttaa B12-vitamiinin puutetta (esim. pernisiöösi anemia). Tämän vuoksi suositellaan, että B12-vitamiinia käytetään klamydia-infektion hoitoon siitäkin huolimatta, että varsinaista puutetta ei olla todettu. Annokset ovat isoja, esim. 1-5 mg päivässä. Metyylikobalamiini on suositeltavin B12-vitamiinin muoto, mutta myös syanokobalamiini käy.

Antibioottihoidon tehostaminen
Monia aineita voidaan käyttää antibioottihoidon tehostamiseen/helpottamiseen. Tämä perustuu siihen että keuhkoklamydian kryptiset muodot voidaan houkutella esille lisääntymään, jolloin ne ovat enemmän alttiita tavanomaisille antibiooteille, kuten makrolideille ja tetrasykliineille. Metronidatsoli on hieman ongelmallinen antibiootti (joka tehoaa keuhkoklamydian kryptisiin muotoihin), koska se saattaa aiheuttaa raskaita die-off reaktioita.

Näitä on myös tutkittu jonkin verran, ja ehdotettuja aineita ovat kortisoni (matala-annoksinen), tryptofaani, pyruvaatti ja kofeiini. Vaikka näillä onkin samankaltaisia vaikutuksia, vaikutukset eivät ole identtisiä. Esimerkiksi kortisonilla on selviä haittavaikutuksia, vaikka sitä käyttääkin pieninä annoksina, ja tutkimukset kortisonilla ovat keskittyneet lähinnä akuutteihin infektioihin eikä kroonisiin. Pyruvaatista näyttäisi menevän teho ajan kuluessa. Tryptofaanista taas on vain teoreettisia perusteluja, mutta ei mitään kokeellisia tuloksia. Kofeiini vaikuttaa taas kokeilujen perusteella lupaavalta.

Lähteet:
Glucocorticoids Increase In Vitro and In Vivo Activities of Antibiotics against Chlamydophila pneumoniae.
http://aac.asm.org/cgi/content/full/48/12/4878?ck=nck
Tryptophan depletion as a mechanism of gamma interferon-mediated chlamydial persistence.
http://iai.asm.org/cgi/content/abstract/62/9/3705
Serotonin and melatonin, neurohormones for homeostasis, as novel inhibitors of infections by the intracellular parasite chlamydia.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/1617 ... t=Abstract
Role of Tryptophan supplementation in the treatment of Chlamydia.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17045416
Diagnosis and management of infection caused by chlamydia
http://www.freepatentsonline.com/6884784.html
Calcium Pyruvate discussion
http://www.cpnhelp.org/calcium_pyruvate_discussi
Experimental Therapy (kofeiini)
http://www.cpnhelp.org/experimental_therapy