Marshallin protokolla: ohjeet

[pgm]

Kaikki protokollan vaiheet ovat nyt julkista tietoa (joulukuusta 2008 lähtien), myös vaihe 2 ja 3, mutta koska Suomessa ei ole vielä MP-lääkäriä, ovat kaikki ihan omillaan, ja lisätietoja tarvitaan. Ohjeet kuitenkin englanniksi tästä:
Vaihe 1: http://AutoimmunityResearch.org/Phase1.pdf
Vaihe 2 ja 3: http://AutoimmunityResearch.org/Phase2.pdf
Nämä ohjeet tulostettuna pitäisi riittää, mutta ohjeet vaihe 2, 3:een ovat nyt päivityksen alla.

Jos joku päättää kokeilla tätä hoitoa, niin vastuu on itselläsi. Älä tee niin että joudut sairaalaan, ja saamme lukea lehdistä "vaarallisesta MP-hoidosta". Oikein tehtynä hoito on suht. turvallinen, väärin tehtynä vaarallinen. Hoito on sitä vaarallisempi mitä enemmän mikrobeja löytyy. Erityisesti älä luule että sinussa ei olisi mikrobikuorma, vaikka lääkärisi sanoo että olisitkin täysin terve! Esimerkiksi kroonista väsymysoireyhtymää sairastavilla on usein hyvin raskas mikrobikuorma, vaikkei heistä löydykään vikaa.


Lääkkeet:
Olmesartaani (Olmetec) joka on angiotensiinin estäjä ja voimakas immunomodulaattori, jolla on myös anti-inflammatorisia ominaisuuksia. Voimistaa yleensä huomattavasti antibioottien tehoa.
Minocycline (minosykliini, tetrasykliinien joukkoon kuuluva laajakirjoinen antibiootti)

Aloitus: 40 mg Olmetecia 3-4 kertaa päivässä (6-8 tunnin välein). Nykyään standardi on 6 tunnin välein . Käytetään noin 4 viikkoa alussa ilman mitään muuta lääkitystä. Kun Olmetec siedetään hyvin, sen jälkeen minosykliini aloitetaan 25 mg, joka toinen päivä, ja nostetaan 25 mg kerralla kunnes päästään annokseen 100 mg joka toinen päivä. Tavoitteena on melko oireeton olo vaikka 100 mg minosykliiniä ottaisikin.

Esimerkki minosykliinin käytöstä:
25 mg kuukausi 1
50 mg kuukausi 2
75 mg kuukausi 3
100 mg kuukausi 4

Vaihe 1 voi kestää 3-6 kuukautta tai enemmän (3 kuukautta keskimääräinen aika)


Lääkkeet: Olmesartaani (Olmetec), atsitromysiini (Zithromax) TAI klindamysiini TAI Bactrim antibiootit
Tässä vaiheessa siis käytetään 2 antibioottia + olmesartaania

Aloitus: 1/8 osa tai vähemmmän atsitromysiiniä (250 mg) joka kymmenes päivä. Minosykliini joka toinen päivä, aloittaen jälleen varovasti 25 mg annoksella, nostaen sitä varovasti 100 mg:aan. Minosykliinin käyttö menee kuten Vaihe 1:ssä.

Tavoitteena on päästä annokseen 100 mg minosykliiniä joka toinen päivä, ja 125 mg atsitromysiiniä (nostaen jälleen hitaasti atsitromysiinin annosta) joka kymmenes päivä, ilman suuria sivuvaikutuksia.
Varoitus! atsitromysiini voi aiheuttaa vaikeita immuunijärjestelmän reaktioita, jotka kestävät kauan, jos sitä ottaa liian suuren annoksen/liian usein. Ohjeita on noudatettava.

muutettu vaihe 2 (modified phase 2):
Lääkkeet: samat kuin vaihe 2:ssa, mutta atsitromysiinin sijaan käytetään klindamysiiniä.
Aloitus: 1/4-1/6 osa klindamysiiniä (150 mg) joka neljäs-kuudes päivä riippuen oireista, ja minosykliiniä 25 mg joka toinen päivä, nostaen klindamysiiniä jälleen hitaasti annokseen 150 mg, ja minosykliini 100 mg:aan, kuten edellisessä.
Tämä vaihe kannattaa valita, jos sairaus on vaikea, koska itse vaihe 2 voi aiheuttaa liikaa immuunijärjestelmän reaktiota. Tämän vaiheen jälkeen täytyy siirtyä vaiheeseen 2!

toinen muutettu vaihe 2 (modified phase 2):
Lääkkeet: samat kuin vaihe 2:ssa, mutta atsitromysiinin sijaan käytetään Bactrimia(trimethoprim/sulfamethoxazole).
Aloitus: 1/8 osa tavallista annosta joka toinen päivä.
Tämä vaihe kannattaa valita, jos sairaus on vaikea, koska itse vaihe 2 voi aiheuttaa liikaa immuunijärjestelmän reaktiota. Tämän vaiheen jälkeen täytyy siirtyä vaiheeseen 2!

Vaihe 2 voi kestää noin vuoden tai enemmän. Huom! Muutettujen vaiheiden 2 jälkeen pitää vielä siirtyä vaiheeseen 2, ennen kuin siirtyy vaiheeseen 3.


Lääkkeet: olmesartaani + 3 antibioottia, joista yksi aina minosykliini
Tässä vaiheessa käytetään 3 antibioottia+olmesartaani, joista yksi on aina minosykliini, ja kaksi muuta voi olla atsitromysiini (joka kymmenes päivä) ja klindamysiini yhdessä, tai Bactrim (molemmat joka toinen päivä). Annoksia nostetaan jälleen varovaisesti, ja aloitetaan pienimmästä mahdollisesta annoksesta kuten vaihe 2:ssa. Vaiheessa 3 ei saa nostaa atsitromysiinin annosta korkeammalle kuin 125 mg joka kymmenes päivä.

Vaihe 3 voi kestää vuodesta-pariin, riippuen sairaudesta

Vielä tarkemmat ohjeet löytyvät tulostettavista dokumenteista yllä (phase 1, ja 2, ja ne on myös syytä lukea läpi). Marshallin protokollaan on tullut uutena lisäyksenä ainakin vaiheet 4 ja 5 vaiheen 1,2 ja 3 jälkeen. Vaiheesta 4 ei ole julkista tietoa, mutta siinä on kyseessä siirtymä tilaan, jossa immuunipuolustuksen toiminta on normalisoitumassa, ja antibiooteilla voi olla liian voimakkaita vaikutuksia, ja ne täytyy siinä tapauksessa lopettaa, ja käyttää ainoastaan olmesartaania immuunipuolustuksen jarruttamiseen (jopa joka neljäs tunti). Vaiheessa 5 on mikrobikuorma niin matala että olmesartaania tarvitaan vain satunnaisesti, ja Herxejäkin tulee enää satunnaisesti. Tämä on oleellisesti tila, jossa paraneminen on lähes täydellistä. Vaihe 4 dokumentoidaan hämäävästi vaihe 5:ksi erilaisella vaiheistuskaaviolla, mutta kyse lienee kuitenkin vaihe 4:sta, sillä kuvassa ensimmäinen vaihe ei ole sama kuin tässä esitetty vaihe 1. Alustavaa tietoa siis tämä.



-Koko hoidon pituus on 3-5 vuotta tai enemmän, riippuen siitä miten paljon mikrobeja on elimistössä. Pahimmat tapaukset vaatinevat yli 5 vuoden ajan, mutta monet saavat suurimman osan terveydestään takaisin jo 2-3 vuoden jälkeen.

-Toiseen ja kolmanteen vaiheeseen ei saa siirtyä ennen kuin oireet ovat siedettävät käytetyillä antibiooteilla; jokainen vaihe lisää enemmän tehoa mikrobien tappamiseen, joten vasta kun jokin vaihe ei anna paljon oireita, voi olettaa että on turvallista siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Mitään sidottua aikarajaa kuurin pituudelle ei voi antaa, koska se on yksilökohtaista.

-Olmesartaani on saatavilla Suomessa ja on nimeltään Olmetec, ja maksaa noin 60 €/98x40 mg (Tämä tieto vuodelta 2003). Nykyään saattaa maksaa noin 100 € tilattuna nettiapteekista. Sitä käytetään virallisesti verenpainelääkkeenä, mutta alentaa verenpainetta vain vähän (noin 15 mmHg), ja sitä ovat käyttäneet myös ne, joilla on liian matala verenpaine, ilman mainittavia ongelmia.

-Olmetecin anti-inflammatoriset ominaisuudet: käytettynä 40 mg joka kuudes tunti lievittää yleensä fibromyalgiakipuja, sekä migreeni voi hävitä täysin, muttei kaikille. Kilpirauhashormonien tarve voi myös tippua nopeasti ensimmäisen viikon aikana, mikäli käyttää kilpirauhashormoneita. 10% potilaista saa huonomman olon Olmetecin aloittamisen jälkeen, 30% saa parannusta, 70% ei merkittävää muutosta (prosentit eivät tarkkoja).

-Olmetecin käyttäminen saattaa nostaa veren kreatiniinipitoisuuksia, mutta tästä ei pidä vetää johtapäätöstä, että munuaisten toimintakyky on heikentynyt.

-D-vitamiini metaboliittien 25-D ja 1,25-D pitoisuuksien laskeminen saattaa kestää kauankin, vaikka käyttää Olmetecia 6-8 tunnin välein; joskus voi kulua useita kuukausiakin; jos pitoisuudet ovat liian korkeita, antibiootit eivät tehoa kunnolla (joillekin)

-Kombinaatioantibioottihoidolla on tarkoitus varmistaa että kaikki mikrobit kuolevat kerralla, sillä tietyt antibiootit ovat tehokkaita vain tiettyjä mikrobeja vastaan. Jos kaikkia lajeja ei tapeta kerralla niin ne mikrobit, jotka jäävät jäljelle voivat vallata koko elintilan itselleen muilta kuolleilta lajeilta.

-Valoyliherkkyys: joillekin jo pelkkä auringonvalo aiheuttaa oireita, ja valoyliherkkyys tulee pahentumaan huomattavasti hoidon alussa. Sen vuoksi hoito kannattaa aloittaa syksyllä , jolloin auringonvalo ei ole niin suuri ongelma. NoIR-lasit kannattaa myös tilata mikäli valoyliherkkyys on ongelma, sillä tavallisetkin tietokonenäytöt ja fluoresoivat valonlähteet aiheuttavat valoyliherkkyysongelmia. Lisäksi asunnon voi joutua pimentämään tehokkaasti hoidon alussa (hyvät ikkunaverhot ovat tarpeen).

-MP-hoito aiheuttaa varmasti sivuvaikutuksia; nämä ovat ne samat kuuluisat oireet mitä näkee kaikissa lääkepakkauksissakin (sydänoireet, huimausta, aivosumua, masennusta, ahdistusta, ripulia jne.), mutta tällä kertaa nämä oireet ovat haluttuja, ja indikoivat että jotain hyödyllistä tapahtuu. Oireet johtuvat siitä että kuolleet mikrobit vapauttavat toksiineja, samaten omat kuolleet solut jotka ovat mikrobien infektoimat voivat sisältää myrkkyjä (porfyria-oireet), ja tulehdussytokiinit itsessään aiheuttavat erilaisia oireita.

-Apteekista kannattaa hankkia tablettienjakaja, koska antibioottiannokset ovat todella pieniä, eli tabletti täytyy jakaa useisiin osiin

-Antibioottiannoksien nostaminen hiljalleen on oleellista, että saadaan erilaisia lääkeainepitoisuuksia jotka ovat eri lailla tehokkaita eri mikrobeja vastaan. Saman annoksen ylläpitäminen koko ajan ei ole tehokasta antibioottihoidossa. Kun jokin tietty annos ei enää anna paljon oireita, voi muuttaa annosta hieman ylöspäin.

[pgm]

Tässä kuvassa näkyy miten immuunijärjestelmän reaktioiden voimakkuus nousee ja laskee antibioottiannoksien tahdissa (y-akseli) ajan funktiona (päivinä, x-akseli). "25 50 75 100" tarkoittaa minosykliinin annosta milligrammoissa. "1/10-1/2" tarkoittaa atsitromysiinin annosta, eli 1/10-1/2 osa 250 mg:sta, jota nostetaan hitaasti kuten minosykliinin annosta hoidon kuluessa.

Pelkkä minosykliini kuuluu vaiheeseen 1, kun minosykliini + atsitromysiini on eräs vaihe 2:n vaihtoehdoista.

Kuvassa näkyy myös se, että pikku hiljaa immuunijärjestelmän reaktiot heikkenevät vaikka antibioottiannoksia nostetaankin. Tämä on teorian mukaista, sillä bakteerikuorma vähenee vähitellen. Vakio annoksilla antibiootteja, vaste menisi luultavasti aika nopeasti alas, joten nostamalla niitä saadaan vaste pysymään korkeana, ja toivottavasti myös siedettävänä.

Kaikille ei kuitenkaan tule identtistä vastetta, tämä on vain suuntaa antava kuva.

Lähde: Tom Perez, MP Study results, http://www.vimeo.com/1789735

[pgm]

Kuvista näkyy protokollan kesto vaiheelle 1 ja 2. X-akselilla on vaiheessa vietetty aika päivissä, ja Y-akselilla on määrä potilaita joille vaihe kesti näin monta päivää (kesto on yksilöllistä). Diskreettiin dataan on yritetty sovittaa normaalijakauma. Lähde: http://www.vimeo.com/2599416