Vetyperoksidi - iho-ongelmat, syylät, rypyt ja hampaat

[pgm]

Vetyperoksidi (H2O2) on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi moniin iho-ongelmiin, ja myös vanhenevan ihon hoitoon. Vetyperoksidi on vahvasti hapettava yhdiste, joten sen kanssa on oltava hyvin varovainen, ettei ainetta joudu silmiin. Vetyperoksidia saa ostaa yleensä apteeksista vahvuuksina 3-6-9-35%. Näistä tavanomaisin on 3%:n liuos, joka ei sovi muuhun kuin haavojen desinfiointiin, eli on liian laimeaa seosta. Kysymykseen tulevat siis yleensä vahvuudet 6-9%, koska 35%:n liuos on taas liian vahvaa useisiin käyttötarkoituksiin, mutta syylien poistoon sitä voisi suositella. Tietenkin 35%:n liuosta voi laimentaa, jolloin siitä saa edullisemmin paljon vetyperoksidia.

9%:n vetyperoksidiliuosta on käytetty onnistuneesti esim. akne-ihon hoitoon, ja toisin kuin muilla hoidoilla, tulokset ovat yleensä pysyviä. 35%:n liuosta on myös käytetty syylien hoitoon, mikä on myös toiminut hyvin. Kasvojen hoitoon ei voi kuitenkaan suositella kuin korkeintaan 6-9%:n liuosta, koska 35%:n vetyperoksidiliuos on erittäin voimakkaasti hapettavaa, ja sitä käytetään lähinnä vesikaivojen puhdistukseen.

Reaktiot vetyperoksidiin
Terveen ihon ei pitäisi reagoida 6-9%:n vetyperoksidiin muuten kuin vaalenemalla välittömästi. Tämä ihon vaalentuminen kestää muutamia kymmeniä minuutteja, ja ihon alkuperäinen väri palautuu nopeasti takaisin. Tämä johtuu vetyperoksidin hapettavasta vaikutuksesta, joka laittaa solut stressitilaan, ja ihon pigmentointi saattaa hävitä tilapäisesti.

Epäterve iho kuitenkin reagoi voimakkaasti vetyperoksidiin (6-9%:n vetyperoksidiin), eli muuttuu punaiseksi, kirvelee, ja valkoisia liidun värisiä alueita muodostuu iholle. Nämä kuitenkin yleensä häviävät muutamassa tunnissa. Tätä valkoista väritystä tapahtuu myös syylille välittömästi, kun ne altistetaan vetyperoksidiliuokselle. Voidaan siis olettaa, että mikäli ihoon muodostuu liidunvalkoista väritystä, kyseessä oli jotakin sienimäisiä mikrobeja, jotka osittain vammautuivat vetyperoksidista, sillä vetyperoksidi on tappava aine monille mikrobeille.

Ryppyyntynyt tai roikkuva iho on aina epätervettä, eli tätä kaikille tapahtuvaa ihon vanhentumista onkin itse asiassa todennäköisesti seurausta sienimäisistä mikrobeista (kuten syylät), jotka tekevät ihosta kovaa ja epäelastista. Näin ollen vanhentuneelle iholle voi suositella vetyperoksidihoitoa. Hoitokertoja voi tehdä noin kaksi päivässä, mutta jos käyttää liian vahvaa liuosta, voi iho ärtyä sen verran, että täytyy pitää muutaman päivän tauko hoitokertojen välillä. Joka tapauksessa verrattuna esim. TCA-ihonkuorintahoitoon, vetyperoksidihoito aiheuttaa vähemmän sivuvaikutuksia, ja on paljon edullisempaa.

Joka tapauksessa vetyperoksidi ei jätä tehokkuuden suhteen paljon toivomisen varaa (varsinkin kun sitä harjaa ihoon), eli kannattaa aloittaa varovaisesti 6%:n liuoksella. Vetyperoksidi myös valkaisee hiuksia ja kulmakarvoja pysyvästi, joten senkin suhteen kannattaa olla varovainen.

Vetyperoksidin harjaaminen ihoon (esim. pehmeällä hammasharjalla) tehostaa vielä huomattavasti vetyperoksidin vaikutusta, ja sitä menetelmää on syytä käyttää, mikäli iho on jo melko hyvässä kunnossa, sillä silloin pelkkä aineen hierominen ihoon ei riitä, varsinkin jos käyttää laimeampia vetyperoksidiseoksia.

[pgm]

Hampaiden valkaisuun käytetään yleisesti karbamidiperoksidia tai vetyperoksidia. Liuosten vahvuudet vaihtelevat, ja karbamidiperoksidin vahvuus on noin kolmannes vetyperoksidin vahvuudesta. Näin ollen esim. 25% karbamidiperoksidi vastaa vahvuudeltaan noin 9% vetyperoksidia.

Hampaita voi myös harjata vetyperoksidiliuoksella, esim. 6-9% liuoksella. Tämä myös puhdistaa ikeniä ja voi aiheuttaa reaktioita, mikäli suu on infektoitunut. Vetyperoksidi on varmasti tehokkaampi aine hampaiden puhdistukseen kuin tavallinen hammastahna (natriumfluoridi). Oireena valkaisusta tai hampaiden harjaamisesta vetyperoksidilla voi tulla myös hampaiden vihlomista. Tämä vihlonta liittynee siihen, että hampaiden huokoiset mikrokokoiset reiät laajentuvat aineen vaikutuksesta.

Suurina pitoisuuksina, esim. 35% vetyperoksidia, on kuitenkin havaittu haitallisia muutoksia hampaissa, esim Ca/P suhde, sekä hampaiden mikrokokoiset huokoiset reiät ovat suurentuneet. Hampaan mikrokovuus, histomorfologia, ja mikrokemiallinen koostumus kertoo onko hampaisiin tullut haitallisia muutoksia. Nämä voidaan arvioida mm. Raman spektroskopialla ja pyyhkäisyelektronimikroskoopilla. Sen sijaan 6%:lla vetyperoksidilla, tai 10-16%:lla karbamidiperoksidilla ei yleensä olla havaittu merkittäviä muutoksia hampaissa. Säännöllisessä kotikäytössä suositellaan hampaille 10% karbamidiperoksidia, tai enintään 6% vetyperoksidia (tai 3%).

Nämä muutokset voivat kuitenkin johtua siitä että itse hammasluustoon on pesiytynyt mikrobeja, joten näitä haitallisia vaikutuksia ei voi ehkä välttää. Koska mikrobeja voi pesiytyä myös hammasluustoon, näitä on hankala tuhota muilla menetelmillä, koska verisuonet hampaisiin ovat sen verran ohuita ja pieniä, etteivät esim. antibiootit verenkierron välityksellä pääse vaikuttamaan suurina pitoisuuksina. Sen sijaan vetyperoksidi imeytyy hyvin hampaaseen, ja pääsee vaikuttamaan hammasytimeen asti. On syytä olettaa että mikrobeilla on myös osuutensa hampaiden värjääntymisessä tai tummumisessa.

Tässä allaolevassa kuvassa näkyy hampaan mikrokokoiset reiät ja valkaisuaineiden vaikutukset niihin (Effect of intracoronal bleaching agents on ultrastructure and mineral content of dentin, J Conserv Dent. 2012 Apr-Jun; 15(2): 174–177):


Kuvassa a) on käytetty 45% karbamidiperoksidia, ja d) 35% vetyperoksidia, ja kuvassa c) ei valkaisuaineita.

Alhaalla on annettu muutamia tutkimuksia valkaisuaineiden vaikutuksista (vetyperoksidi ja karbamidiperoksidi).

Tutkimuksia:
Effects of Crest Whitestrips bleaching on surface morphology and fracture susceptibility of teeth in vitro.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/14666738

Effects of elevated hydrogen peroxide 'strip' bleaching on surface and subsurface enamel including subsurface histomorphology, micro-chemical composition and fluorescence changes.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17339072

Effects of hydrogen peroxide bleaching strips on tooth surface color, surface microhardness, surface and subsurface ultrastructure, and microchemical (Raman spectroscopic) composition.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17022369

Effect of intracoronal bleaching agents on ultrastructure and mineral content of dentin
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/article ... ool=pubmed