CAP protokolla - kritiikkiä

[pgm]

Katsottuani tuota Cpn protokollaa (joka on siis tarkoitettu keuhkoklamydiabakteeria vastaan), joka on nähtävillä tässäkin foorumissa, niin en ole myöskään vakuuttunut sen tehosta. Marshallin protokollassa on kieltämättä paljon nerokkaampi ratkaisu tuo olmesartaani, joka näyttää toimivan niin vaivaan kuin vaivaan, eli on anti-inflammatorinen, alentaa NF-kappa B:tä, ja näyttää lisäksi suojaavan AGE-tuotteilta, ja muutenkin tulehdussytokiineja vastaan. Ibuprofeeni tai erityisesti prednisoni ei kyllä ole mikään hyvä ratkaisu, eivät ne ole yhtä hyviä. Kortisonin haittavaikutukset ovat selviä.

Mitä tulee käytettyihin antibiootteihin, niin doksisykliini ei kyllä ole mikään hyvä antibiootti, se on aika tehoton verrattuna minosykliinin, ja aiheuttaa lisäksi kummallisen euforisen tunteen (antibiootti on todettu huonoksi käytännössä Marshallin protokollassa). Marshallprotocol.comin mielestä metronidatsoli on lisäksi vaarallinen antibiootti, ja sillä on vaikutuksia D-vitamiinin toimintaan elimistössä. Lisäksi se vaikuttaa myös borreliabakteerien kystamuotoihin.

Rifampisiini näyttää myös olevan jonkin verran vaarallinen maksalle, johtuukohan se siitä että se tuhoaa tehokkaasti maksassa lymyäviä Cpn bakteereja tai muita? Rifampisiiniä käytetään myös tuberkuloosin hoidossa.

Kaiken kaikkiaan en ole kovinkaan vakuuttunut Strattonin cpn protokollasta, käytetyillä antibiooteilla on hyvä mahdollisuus osua myös muihin bakteereihin kuin cpn:ään. Vaikka Cpn on löydetty oheistartuntana monissa sairauksissa (MS-tauti, Parkinsonin tauti, fibromyalgia, ja krooninen väsymysoireyhtymä, vain muutamia mainitakseni), on hieman epäselvää mikä sen osuus on itse oireissa ja sairauksissa. Haluaisin uskoa että sen rooli on iso, kun nuo porfyria-oireetkin pitäisi olla sille ominaisia, mutta nyt hieman epäilen tätäkin, kun mikään tieto ei näytä olevan varmaa.

[pgm]

No niin, nyt on minulle tilanne päivittynyt niin hyvin että voin olla lähes varma siitä, että Cpn (keuhkoklamydia) on tosiaankin kaiken pahan alku. Tämä olikin alkuperäinen oletukseni, jota hieman sotki nuo CWD-bakteerit Marshallin protokollassa. Tosiasiassa ne ovatkin vain lisä-infektioita.

Sitten itse asiaan: tällä hetkellä yksi professori USAssa miettii kuumeisesti miksi CAP protokollassa käytetyt antibiootit eivät näytä tehoavan kaikkiin hänen MS-potilaisiin. Tämä onkin yksi heikkous CAP protokollassa josta olen vihjaillut aikaisemminkin.

Ratkaisu tähän ongelmaan on yksinkertainen, ja on ollut olemassa jo useita vuosia: se on Olmetec (eli Benicar). Marshallprotocol.comissa havaittiin jo aikaisin, etteivät antibiootit ole riittäviä kaikille (eli eivät aiheuta Herxheimer-reaktioita kaikille, vaikka syytä olisikin). Kun Olmetec lisätään mukaan antibioottikuuriin, niin se ei jätä ketään kylmäksi, sillä se voimistaa antibioottien tehoa huomattavasti. Kun näin tehdään, joudutaan antibioottien kanssa olemaan tosi varovaisia, ja tarkat ohjeet löytyvätkin kaikille Marshallin protokollasta, miten antibiootteja tulee käyttää. Marshallin protokolla on huippuunsa hiottu bakteerien tappokoneisto, josta on vaikeaa pistää paremmaksi.

Tämän vuoksi Marshallin protokolla pitää aina olla vaihtoehtona niille, joille mikään muu ei toimi.

Voisi luulla että nyt ovat kaikki ongelmat ratkaistu, ja kaikki halukkaat voivat parantaa itsensä. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Jotkut eivät selviä kunnialla Marshallin protokollasta. Kannattaa siis hoitaa itsensä ajoissa kuntoon, ennenkuin tilanne menee näin pahaksi. Tiedän että noudattamalla lääke"tieteellisiä" hoitoja tilanne menee väistämättä huonoksi, mutta omien aivojen käyttäminen on myös sallittua.

[pgm]

[Riutunut]

Aloin ajatella, että CAP-protokolla on mielestäni täyttä puijausta. Jo asetelma että protokollan kehittää lääkäri ja päälle että käytetään dodsisykliiniä, joka tiedetään surkeaksi antibiotiksi herättää epäilyksiä. Minosykliini kuitenkin keksittiin kuitenkin jo ajat sitten ja on ihan kummallista että joku yrittää puijata potilasraukkoja tuollaisella valitsemalla väärän antibiotin. Minosykliinistä lukee duodecimissakin kuva, että on tehokkaampi. Aloin epäilemään, että jonkun mainitsemat "die-off"-reaktiot ovat mielipidevaikuttamista (koska die-off reaktiot eivät mitenkään ole niin voimakkaita, että ne tuntisi). Tuberkuloosilääkkeet eivät toimi edes l-muotoja vastaan. CAP-protokolla yrittää mielestäni väistää asiakeskustelua antibioteiden L-muodoista ja harhauttaa ihmisiä lisäravinteiden pariin ja käyttämään huoletta tuberkuloosilääkkeitä, jotka aiheuttavat resistenssiä antibioteille ja houkutella ihmisiä olematta kokeilematta Marshalin protokollaa.

Mitä tulee tuohon ALA/DMSA protokollaan se tieteellisesti poistaa bakteerit elimistöstä, mutta kumpaakin ainetta joutuu ottamaan erittäin erittäin tiheään (jos ALAn puoliintumisaika on vain 30minuuttia) ja retentio kasvaa lineaarisesti annoskoon kasvaessa sitä pitäisi käytännössä nauttia vähintään tunnin välein myös. Antibiotit ovat paljon mukavampia napsi kerran päivässä kapseli. ALAlla saat esimakua ehkä porfyriaoireista ja voi olla ihan hyvä hoitomuoto alkuun, jotta voit siirtyä kovempiin aineisiin. NACilla en saanut itse juuri mitään merkittävää aikaan.

D-vitamiini
Marshalin sanoma lyhyesti: D1,25 on ainoa Dn muoto, joka stimuloi th1 immuunijärjestelmää, kun taas sen varhaisemmat muodot D3 ja etenkin D25 heikentävät sitä. Tämä on kuitenkin niin selvä fakta kuin suinkin voi olla. Sillä D225 ja D1,25-vitamiinin metaboliittien epätasapaino ovat riskitekijöitä. Sarkaidoosi loogisesti selittyisi metaboliittien epätasapainona ja huonona muuntautumisena d1,25ksi. Tämähän on pässinlihaa ja tästä täällä olikin jonkun Stanfordin tyypin kirjoitus vähän aikaa sitten.

Mielestäni tässä D-vitamiinikysymyksessä on lähdetty täysin virheellisestä oletuksesta, että D-vitamiinejä on vain yksi kolekalsiferoli, jota on saatava auringosta tai purkista ja tasot pitäisi olla mahdollisimman korkeat. Vaikuttaa todennäköiseltä, että lihan syöminen on ollut tärkeämpi D-vitamiinin lähde ihmiselle kuin aurinko pohjolassa. Asuipa hän päiväntasaajalla tai Euroopassa. Ihminen on sen jälkeen vasta sopeutunut jossain evoluution loppuvaiheessa saamaan auringosta osan D-vitamiinistaan muutettuaan Pohjolaan ja siltikin ravinnossa on aina ollut mukana liha ja kalat (tähän päivään asti) jossa on siis ollut D1,25tosta.

Auringonvalolla tosiaan vaikuttaisi olevan lievää bakteereja tappavaa vaikutusta, mutta se on mitätöntä suhteessa D-vitamiinin radikaaliin immunosupressiiviseen vaikutukseen sarkaidoosipotilailla...

Nämä Norjalaisten korkeat D-vitamiinitasot voi selittää myöskin ihan se, että D-vitamiinia syödään purkista, vedetään paljon maitotuotteita joihin on lisätty Dtä ja sitten vastaavasti saadaan D1,25 ruuasta aivan radikaalisti liian vähän ja huonoilla elintavoilla yleensäkkin. Marshalin esittämä kaavio tukee tätä seikkaa vahvasti. Lisäksi auringonvalosta saatu D-vitamiini ei vaikuta vereen niin radikaalisti kuin purkista otettu.

Th1-sairaudet saattavat lisätä testosteronin eritystä. Tämäkin vittaa vahvasti mielestäni siihen, että Martshal on oikeassa teorioissaan. Esim. miehillä tiettyjen tulehdussairausten ilmaantuvuus suurempi.

Olmetecista: D1,25hormonipitoisuus saadaan kuntoon myös syömällä Etelässä kasvanutta hyvin syönyttä lihaa-kalaa ynm. kuntoon. mistä Marshal ei kerro mitään. Hyvinkasvanut liha vaikuttaa enemmän D-vitamiinitasoihin kun pelkästään D-vitamiinin poisto. Voi osoittautua, että D-vitamiinin D3 alentaminenkin on riskitekijä heikentämällä t2-puolustusta vaikka olisikin etu.

Tosiseikka on kuitenkin, se, että mikäli VDR-reseptorit toimivat elimistö pystyy tuottamaan omia antibiottejaan ja puolustautumaan paremmin. Olisi kovin helppo pistää kaikki VDR-reseptoreiden piikkiin sairaudet....TLR2, Cathelicidin, Beta_defensin ovat jokainen tärkeitä osia innate immuniteetissa. Eniten vaikutusta Marshalin teorioissa teki trijodityroniinin yhdistäminen VDR-reseptoriin eli ainakin jos on kilpirauhasen vajaatoimintaa olisi Olmersartaanin käyttö hyväksi.

P.S. Flukonatsoli on geneerinen lääke. Eikä siitä ole ollut vielä paljoa puhetta täällä.

[pgm]

[Riutunut]

Kyllä tuota minosykliiniä saa sairaala-apteekista ihan yksityisetkin ymmärtääkseni suomessa, jos lääkäri määrää ja on resepti. Nipin napin CAP-protokollan voisi saada kyhättyä kokoon jos perustelu on kunnossa valmis ostamaan antibiotit erikseen, mutta Olmetecin (ei antibiotti) saanti siihen päälle voi olla erittäin vaikeaa ainakaan kelakorvattuna, jossei ole korkeaa verenpainetta ynm. diagnoosia lyödä lääkärille ynm. Lääkäri kirjoittaa potilastietokantaan "sekakäyttäjä ja painaa hälytysnappia". Jos saat reseptin saat ostaa ylihintaisista suomalaisista apteekeista kovalla hinnalla lääkkeesi kolmeksi kuukaudeksi ja päälle saat tietenkin maksaa terveydenhuollostasi ja hyvällä säkällä tulee kelakorvausta osa. Euroopassa myydään lähes jokaisessa rantalomavaltiossa Espanja nyt ainakin antibiotteja reseptittä. En jotenkaan usko, että tullitarkastuksessa kun kaikki tuovat jotain viagraa kas kummaa jäisi kiiinni, jos toisi paria antibiottia.

En lähde analysoimaan tätä ALAn tehoa, mutta ainakaan se ei kovin hyvän makuista ole polttaa ikävästi kurkkua (antibiotit ovat kanssa pahan makuisia monet). Alkuaikoina söin ALAa tunnin välein, mutta sitten vetelin 600 mg kapseleita pari kolme kertaa päivässä ja paraneminen loppasi/väheni vaikka otinkin NACin käyttöön, jolla ei juurikaan "heartburnia" kovempaa oiretta tullut vaikka otinkin 3000mg kerralla. Halpaa ALA kyllä on.

[JSK]

[pgm]

Joo, näin se menee Marshallin mukaan. Kuitenkaan en tiedä onko hän maininnut, että olennainen asia on myös se että on mahdollista aktivoida VDR:ää VDR:n ligandeilla kuten olmesartaanilla, jotka EIVÄT aiheuta hyperkalsemiaa. Ihmisen elimistö on suunniteltu vähän huonosti, eli natiivit hormonit 1,25-D ja 25-D eivät ole kovinkaan hyviä tässä tehtävässä, kun aiheuttavat samalla hyperkalsemiaa, mikäli immuunivaste menee liian vahvaksi.

CAP-protokolla ei tule toimimaan hyvin mikäli löytyy merkittävä ongelma 1,25-D:n ja 25-D:n kanssa, jota kaikilla ei kuitenkaan ole. Sarkoidoosi on tästä hyvä esimerkki, en tiedä ketään joka olisi parantunut CAP-protokollalla sarkoidoosista. Myöskään aaltomainen MS-tauti ei anna aina hyvää hoitovastetta CAP-protokollalle, mutta paradoksaalisesti vaikeampi progressiivinen eli nopeasti etenevä muoto MS-taudista antaa usein hyvän hoitovasteen CAP-protokollalle. MS-taudistahan meillä on yksi kertomus tässä foorumissakin, ja se oli juuri progressiivista muotoa.

MP-lääkärin saa itselleen matkustamalla ulkomaille, minulla on osoitteet, ja ajattelin laittaa tuohon "Linkit" kohtaan osoitteet esille niille MP-lääkäreille, joilla on oma websivusto. Mielestäni ei kannata tuhlata aikaansa tuohon CAP-protokollaan, koska sitä hoitoa on vieläkin vaikeampaa järjestää itselleen kuin MP-hoitoa, mikäli haluaa lääkärin ulkomailta. Laitoin lähinnä tiedot esille CAP-protokollasta sen vuoksi että siitä löytyy hyviäkin puolia, eli miten lisäravinteita kannattaa käyttää antibioottihoidon tueksi. Ja sitten tietysti se asia, että joku muukin on onnistunut kehittämään protokollan, tämä ei ole ainoastaan Marshallin idea.