Th1 - Krooniset sairaudet

Marshallprotocol.comin mukaan elohopea ei ole ongelma.. se on vain "oheistartunta", joka häviää kunhan Th1-bakteerit on kukistettu. Pitänee kyllä paikkansa, sillä ainakin osa potilailla, jotka ovat MP:llä ovat paljastaneet että heillä on runsaasti amalgaamipaikkoja, mutta eiköhän sittenkin olisi helpompaa vain poistattaa paikat, niin homma hoituisi paremmin. Marshallprotocol.comin mukaan D-vitamiini on ongelmallisempi, mutta mielestäni tässä on kyllä aliarvioitu amalgaamipaikkojen haitallisuutta, elohopea on immunosuppressiivinen. Onneksi tästä viimeistään selviää että amalgaamisairaudenkin voi parantaa Marshallin protokollalla, ja että syy on silloin Th1-bakteerit, eikä itse elohopea.

Silmään pisti eräskin nuori henkilö, jolle oli laitettu 11 paikkaa 2 viikon aikana, ja viiden vuoden kuluttua oli lopulta päälle iskenyt vaikea krooninen väsymysoireyhtymä, ja henkilö oli täysin vuoteenoma. Ratkaisu oli sitten MP, mutta paikoista ei sitten puhuttu sen enempää. Ne eivät kuitenkaan olleet amalgaamipaikkoja, kun tiedustelin asiaa, mutta siellä on varmaan muita joilla on amalgaamipaikkoja, ja juurihoidettuja hampaita, joista vuotaa bakteereja.

Lisäksi, Marshallin protokollan teorian mukaan mikään yksi laji Th1-bakteereista ei ole tarpeeksi voimakas aiheuttamaan kroonisia tauteja, vaan niitä tarvitaan useampi laji kerrallaan. Mutta tässä ei olla otettu huomioon se että elohopea heikentää immuunipuolustusta sen verran, että lieneekö kuitenkaan näin. Ainakin keuhkoklamydia viihtyy amalgaamisairaissa henkilöissä. Lisäksi se on taitava piiloutumaan soluihin siten ettei immuunopuolustus löydä sitä. Sillä onkin erikoismoodina tällainen kryptinen muoto, jolloin bakteeri ei tee muuta kun odottaa että olosuhteet muuttuisivat suotuisammaksi. Sen replikoiva muoto taas olisi liian paljastava, jos immuunipuolustus on terve, ja se kuolisi alta aikayksikön.

Entäs sitten borrelioosi? MP:n teorian mukaan sekin on vain yksi Th1-oheistartunta, ja että terveen ihmisen immuunipuolustuksen pitäisi voida nitistää se ilman ongelmia. Kuitenkin tiedetään että moneet täysin terveetkin ihmiset saavat sen tartunnan, eli ei anna viitettä siitä että alla olisi jo ollut laajempi Th1-tartunta. Ja toisaalta kun ottaa huomioon että spirokeetat ovat hyvin nopeita liikkumaan verrattuna immunipuolustuksen tappajasoluihin, niin ymmärtää että bakteeri on vaarallinen.

Siis bakteerien piirteet ei olla otettu huomioon MP:n teoriassa, esim. keuhkoklamydia (kk) ja borrelioosi bakteerit ovat täysin erilaisia kuten edellä on tullut ilmi, molemmat kuitenkin sitkeitä selviytyjiä omalla tavallaan.

Lisäksi oireet ovat myös erilaisia: kk ei ikinä aiheuta niin rajuja oireita kuin borrelioosi juuri sen vuoksi että bakteerit eroavat toisistaan niin paljon. Siinä missä kk on hiljainen tappaja (jos sitäkään), niin borrelioosi saa ihmiset helposti vuoteenomaksi rajuilla oireillaan.

Tässä siis hieman mietittävää, harvemmin yksi ainoa ihminen on oikeassa kaikessa mitä hän sanoo (en minäkään).

EDIT: hyvä että totesin etten ole itsekään aina oikeassa siinä mitä sanon. Nimittäin esimerkkitapauksessa ei ollut kyse amalgaamipakoista, vaan komposiittejä ne oli, pahoittelen virheestä. Vastaus siihen tuli vasta nyt.

Juuri näin, kriittinen pitää olla ja ottaa asioista itsekin selvää. Tosin homma voi olla työlästä, mutta ainakin itse olen kokenut sen mielekkääksi.

Lähteitä on monia, kuten ristiriitaisia tutkimustuloksiakin.

Tässä olisi lisää kunnollista kritiikkiä MP:stä, sen on kirjoittanut joku MITissa oleva henkilö (kirjoitus on pitkä ja tekninen):
http://stuff.mit.edu/people/london/universe.htm

Trevorin teorioissa on tosiaan paljon potentiaalisia aukkoja, mutta rajun moderoinnin vuoksi sitä protokollaa ei juuri pääse kritisoimaan hänen foorumissaan.

Ongelman ydin on selvästi seuraava: meillä on solunsisäisiä bakteereja, kuten keuhkoklamydia, jotka piiloutuvat solujen sisälle. Samalla ne tuottavat proteiineja, jotka estävät solua tuhoutumasta. Näin ollen immuunipuolustus ei voi mitenkään havaita niitä, koska ne ovat solujen sisällä. Tavoitteena on saada vallatut solut tuhoutumaan. Se voidaan tehdä ainakin kahdella tavalla: joko estämällä bakteerien proteiinisynteesiä (bakteriostaattiset antibiootit), tai auttamalla solu tuhoutumaan inhibioimalla NF-kappa B:n toimintaa (jolla on tekemistä solukuoleman kanssa), joka sitten saa myös solun tuhoutumaan. Bakteerien tuottamat proteiinit aktivoivat juuri NF-kappa B:tä, jotta solut eivät pystyisi tuhoutumaan.

Lisäksi Trevorin teoriassa on biofilmit etualalla, ja siinähän bakteerit eivät varsinaisesti asu solujen sisällä, vaan muodostavat jotain bakteerimössöä.

Tämä antaa pohjan kaikenlaisille protokollille. Marshallin protokollassa käytetty immuunimodulaattori Benicarilla on NF-kappa B:ta inhibioiva vaikutus, ja muitakin anti-inflammatorisia vaikutuksia. Erityisen voimakas vaikutus saavutetaan, kun sekä bakteerin proteiinisynteesiä estetään, ja sen lisäksi inhibioidaan NF-kappa B:tä. Ongelmana on vain se, että kaikki bakteerit eivät toimi samalla tavalla, vaan tässä toiminnassa on hieman variaatioita, joten tarvitaan erilaisia proteiinisynteesin estäjiä, mutta NF-kappa B lienee enemmän vakio. Varmaan on muitakin tekijöitä kuin NF-kappa B, esim. TNF ja IL-10 vaikuttavat NF-kappa B:n toimintaan. On avoin kysymys mikä on tärkeämpää, NF-kappa B vai D-vitamiini.

D-vitamiini jää tässä aika paljon sivuosaan, nimittäin vieläkään ei tiedetä alentaako Benicar oikeasti D-vitamiini tasoja, koska potilaat välttävät myös D-vitamiinia. Siitä ei olla tehty tutkimuksia että mitä jos D-vitamiini tasot pidetään korkealla, mutta käytetään silti Benicaria.

Trevorilla & kumppaneilla on kohta vuorossa uusi konferenssi, jossa käsitellään mm. D-vitamiinin osuutta "autoimmuunisairauksissa".
http://www.abstractserver.com/autoimmun ... &sessID=10

Niin, eli tuo esitys D-vitamiini metaboliitin 1,25D osallisuudesta kroonisissa sairauksissa on sittenkin aika selvä, eli tässä tuo Portossa pidetty esitys: http://www.vimeo.com/1790302. Vaikka D-vitamiini metaboliitteihin vaikuttaa moni asia, niin yleisesti tuo 1,25D on aika hyvä indikaattori, ja varsinkin jos tuo 25D on samalla matala.
Uskoisin että niillä joilla ei ole ongelmia tuon 1,25D kanssa, niin D-vitamiini ei vaikuta paljon suuntaan eikä toiseen, ja siinä tapauksessa kannattaa D-vitamiini vain jättää väliin, kun ei siitä ole paljon hyötyäkään.

Yksi toinen asia, joka menee MP:n teoriasssa varmasti väärin, on lisämunuaisten oireet. Monet oireet, jotka tulevat lisämunuaisten uupumisesta, hän kuittaa 1,25D vitamiinin dysregulaatiosta tuleviksi. Kuten huimaus, matala verenpaine, jopa valoyliherkkyys. Muita oireita ovat hypoglykemia, ja siitä johtuva aivojen huonompi toiminta - joka ainakin osittain aiheuttaa brain fogimaista oiretta, joka taas ei poistu molybdeenilla, mutta johon taas esim. glutamiini auttaa. Joten myös muut asiat vaikuttavat brainfogiin. Kaikkia mahdollisia oireita ei voi kuitenkaan syyttää lisämunuaisista johtuviksi, mutta kyllä osa tulee selvästi sieltäpäin. Kun lisämunuaiset ovat kuormitettuja, senhän myös tuntee yleensä alaselässä pienenä paineena. Ihmeellistä ettei tähän asiaan ole kiinnitetty huomiota. Muilla protokollilla, esim. ALA + DMSAlla, niin lisämunuaisten tukeminen on ihan standardi juttu. En tiedä miten hyvin toimii, mutta pantoteenihappo ainakin toimii minulle varsin hyvin.

CWD bakteerit ovat ihan liian pieniä (jopa 10-50 nm), että voisivat sisältää minkäänlaista korkeampaa älykkyyttä. Tuo koko rupeaa olemaan niin pieni, että kaikki atomit jotka mahtuvat siihen voidaan helposti nähdä yhdessä kuvassa, ja laskea vaikka atomit erikseen. Sellaisesta määrästä atomeja ei vielä rakenneta mitään kovin älykästä olentoa. Viruksetkin ovat suurempia kuin tämä koko, mutta nekin ovat pääosin melko tyhmiä, ja joutuvat käyttämään soluja hyväkseen lisääntyäkseen.

Esim. borrelioosibakteeri (spirokeettamuoto) on todella suuri, ja voidaan nähdä jo 100 x suurennoksella. Keuhkoklamydiabakteeritkin ovat melko suuria, ulkopuolinen muoto on 200-300 nm, ja solunsisäiset muodot yli 1 mikrometriä.

En usko että nämä pienet bakteerit aiheuttavat pääosin näitä oireita, ja sairauksia.

Kun nyt katsoo tuota antibioottivalikoimaa mitä Marshallin protokollalla käytetään, niin joka ikinen antibiootti on tavalla tai toisella tehokas parasiittejä (itiöeläimiä) kohtaan. Esim. doksisykliini/minosykliini voidaan käyttää estolääkkeenä malariaa vastaan. Myöskin sulfa-antibiootit, kuten sulfa-trimetopriimi (Bactrim) ovat malarialoisia vastaan.

Turha sitä on olla nanobakteerien perässä, kun sata kertaa isommat loiset riehuvat samanaikaisesti elimistössä. Myös mykobakteerit ovat isoja vonkaleita.