Mykobakteereista tiedetään että Mycobacterium tuberculosis aiheuttaa varmuudella tuberkuloosia. Myös muista mykobakteereista on lähes varmaa tai täysin varmaa näyttöä siitä että ne aiheuttavat kroonisia tauteja. Esim. lepraa aiheuttaa myös yksi mykobakteerilaji, samoin Johnen tautia, joka on krooninen suolistosairaus eläimillä. Crohnin tauti on myös käytännössä varma tapaus, mutta sanotaan nyt että sitä aiheuttaa lähes varmasti paratuberkuloosi (MAP), taas toinen mykobakteerilaji. MAP on yhdistetty myös ärtyvän suolen oireyhtymään, sekä haavaiseen paksusuolentulehdukseen, joita on perinteisesti pidetty erillisinä sairauksina. Näyttäisi kuitenkin siltä että geeniperimä määrä mitä sairauksia mykobakteerit voivat aiheuttaa. Muita lähes varmoja epäilyjä mykobakteereista löytyy myös sarkoidoosista - yksi bakteeri joka muistuttaa hyvin paljon tuberkuloosibakteeria.
Paratuberkuloosista löytyy nyt epäilyjä myös taudeista kuten MS-taudista, autoimmuunityroidiitista, ja ykköstyypin diabeteksesta, mutta myös autismin kirjon oireyhtymästä. Näistä ei ole pitkä matka kaikkiin muihin sairauksiin, ja esim. masennukseen liittyy korkea ärtyvän suolen oireyhtymän komorbiditeetti, jota ei pidetä edes vakavana sairautena. Mutta silti kaikki nämä sairaudet voivat hyvinkin olla paratuberkuloosin aiheuttamia. Joihinkin näihin sairauksiin on myös yhdistetty klamydioita hyvin suurella todennäköisyydellä.
Mykobakteerit myös selittävät autoimmuunitaudit parhaiten ns. "molecular mimicry"-mekanismilla, mitä ei voida sanoa esim. keuhkoklamydiasta, mutta siihen liittyy myös geneettinen taipumus, eli kaikki eivät saa autoimmuunisairauksia mykobakteereista.
Mykobakteerit myös selittävät mykoplasmat, ja virukset, sillä mykobakteereilla on L-muotonsa, esim. tuberkuloosibakteerin pyöreät ja kärmeenmuotoiset, ja paratuberkuloosibakteerin sferoplastimuoto löytyy varmuudella dokumentoituna, ja jotkut näistä voivat olla mykoplasman ja viruksen kokoisia ja näköisiä.
Myös Chlamydia pneumoniae (keuhkoklamydia) voi aiheuttaa kroonisia sairauksia, ja sitä löytyykin yhtä yleisesti kuin mykobakteereja kroonisista sairauksista. Tiedetään myös että Chlamydia pneumoniae valtaa immuunipuolustuksen soluja, kuten myös mykobakteerit. Chlamydia pneumoniae on kuitenkin niin pieni bakteeri verrattuna mykobakteereihin, ettei ole siinä mielessä samalla tasolla, eikä sillä ole mitään L-muotoja. Akuuttiin keuhkoklamydiaan tai C. trachomatikseen käytetään hoidoksi pelkkää atsitromysiinia, mikä tuntuu riittävän. Voisi luulla että klamydiat elävät jotenkin symbioottisesti mykobakteerien kanssa, sillä yhden epävirallisen tutkimuksen mukaan PCR-signaali keuhkoklamydiasta, joka mittaa bakteerin DNA:ta verestä, ei poistunut ennenkuin krooninen tauti oli parantunut useiden vuosien antibioottihoidon avulla.
Toisaalta myös altistusta mykobakteereille on mahdotonta välttää, sillä atyyppiset mykobakteerit elävät maaperässä ja vesistöissä. Lisäksi klooraus ei tuhoa mykobakteereja, vaan antaa niille enemmän elintilaa, kun muut bakteerilajit tuhoutuvat kloorauksesta. Esim. M. avium kompleksin mykobakteereja on löydetty toistuvasti juomavedestä ympäri maailmaa, ja niitä on löydetty kylpyhuoneiden suihkupäistä, sekä tietenkin uimahalleista, koska klooraus ei tuhoa mykobakteereja.
Jotkut atyyppiset mykobakteerit myös lisääntyvät hyvin hitaasti, kuten paratuberkuloosibakteeri (MAP). Tuberkuloosibakteeri taas lisääntyy melko nopeasti, joten tauti myös kehittyy nopeasti, ja bakteeria on myös helppoa viljellä. MAP taas kasvaa niin hitaasti, että voi viedä kuukausia aikaa viljellä sitä. Mikä myös puhuu sen puolesta että jotkut mykobakteeritaudit kehittyvät todella hitaasti, joka on samassa linjassa sen kanssa mitä tiedetään kroonisista taudeista ja miten hitaasti ne kehittyvät.
Kun puhutaan AIDS:sta, niin potilaat menehtyvät useimmiten tuberkuloosiin (ei kuitenkaan länsimaissa), ja atyyppisiin mykobakteeritauteihin, ja näistä useimmiten M. avium kompleksin mykobakteereihin, joihin myös paratuberkuloosi kuuluu, tai sitten toksoplasmoosiin. AIDS-potilaissa mykobakteerit disseminoituvat, eli leviävät koko elimistöön, mikä aiheuttaa systeemisen taudin, koska immuunipuolustus ei toimi kunnolla.
Myös syöpien osalta löytyy melko vakuuttavaa näyttöä sen puolesta, että kyseessä ovat mykobakteerien kaltaiset bakteerit vauhdissa, sillä niitä löytyy syöpäkudoksesta aina kun näytettä värjätään oikein.
Hoitojen osalta, on myös aivan selvää että kombinaatioantibioottihoitoja käytetään mykobakteeritauteihin, niihin niitä on alunperin kehitettykin. Kuitenkin perinteisesti vain tuberkuloosipotilaita ja AIDS-potilaita on hoidettu kombinaatioantibioottihoidoin, ja tähän on saatava muutos.
Lopuksi, kun myös otetaan huomioon sädesienet tai aktinobakteerit, niin löytyy myös syy homesairauksille. Mykobakteerit ja mykobakteerien kaltaiset bakteerit tulevat myös tästä bakteeriluokasta.
Lähteet:
Epidemiology of infection by nontuberculous mycobacteria.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/article ... ool=pubmed
Morphological variability and cell-wall deficiency in Mycobacterium tuberculosis heteroresistant strains.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16104639
High prevalence of viable Mycobacterium avium subspecies paratuberculosis in Crohn's disease
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2945487
Ulcerative colitis and Crohn's disease: is Mycobacterium avium subspecies paratuberculosis the common villain?
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3031217/
Mycobacterium avium Subspecies paratuberculosis Infection in Cases of Irritable Bowel Syndrome and Comparison with Crohn's Disease and Johne's Disease: Common Neural and Immune Pathogenicities
http://jcm.asm.org/cgi/content/full/45/12/3883