Pohjois-Karjala projektia ollaan myös kehuttu maasta taivaaseen, mutta koko projekti on tosiasiassa ollut epäonnistunut. Viimeksi siitä kirjoitettiin Helsingin Sanomissa vuoden 2009 alussa mm. :
"Pohjois-Karjala-projekti pelastanut neljännesmiljoonaa ihmistä"
"Tulokset ovat olleet Puskan mukaan niin hyvät, että tieto on kiirinyt ympäri maailman kuuluisimpien televisio-ohjelmien ja muiden viestintävälineiden kautta. Periaatteet ovat sovellettavissa edelleen, ja niitä levitetään uuden kirjan välityksellä maailman terveysjärjestön WHO:n kautta."
Se mistä tämä luku neljännesmiljoona ihmistä tulee, ei tietenkään perustella kuten asiaan kuuluukin.
Uffe Ravnskov kirjoittaa Kolesterolimyyttiteoksessaan seuraavaa:
Vuonna 1972 Pohjois-Karjalassa alkoi yleinen kampanja, jonka tarkoituksena oli saada ihmiset syömään vähemmän kovaa rasvaa, ja vähentämään tai lopettamaan tupakointi. Tämä oli Pohjois-Karjala-projektin (PKP) alku, joka kesti vuodesta 1972 vuoteen 1997. Kuopiolaisia pidettiin verrokkiryhmänä, koska siellä kuoltiin yhtä usein kuin Pohjois-Karjalassa sydänkohtaukseen, ja kolesteroliarvot olivat yhtä korkeita. Kuopiolaiset taas jatkoivat elämäänsä ilman mitään muutoksia syömisessä ja tupakoinnissa. Viisi vuotta myöhemmin Pohjois-Karjalaisten miesten sydänkohtauskuolemat olivat vähentyneet joka vuosi 0.63-0.77%. Ainoa ongelma tässä asiassa oli se että kuolleisuus väheni vieläkin enemmän kuopiolaisten keskuudessa, eikä tämä ryhmä noudattanut PKP:n ohjeita, vaan tupakoivat ja söivät samalla tavalla kuin ennenkin. Tämä laskeva trendi sydäntautikuolleisuudessa näkyi itseasiassa myös kaikkialla muuallakin Suomessa. Vähennys sydänkuolleisuudessa oli kuitenkin alkanut jo ennen kampanjaa ja pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kampanjan vaikutus on ollut olematon.
Suunnilleen samat asiat todetaan myös tässä , joka on julkaistu International Journal of Epidemiologyssä vuonna 2001. Kirjoittajat myös huomauttavat että Puskan ryhmä ei viitannut tutkimuksissaan muihin samankaltaisiin projekteihin (Comprehensive Cardiovascular Community Control Programme = CCCP) jotka WHO myös aloitti vuonna 1974 monissa maissa, kuten Itävallassa, entisessä Neuvostoliitossa, Sveitsissä, Norjassa, Italiassa, Jugoslaviassa, ja Saksassa. Monet näistä projekteista eivät tulleet koskaan julkaisukelpoisiksi, ja ne tulokset jotka julkaistiin olivat yleensä aika huonoja.
Ravnskov jatkaa seuraavasti:
Vuonna 1988 Valio kustansi seuraavan ilmoituksen, joka julkaistiin monissa sanomalehdissä, ja joka sisälsi mm. seuraavat viisi asiaa rasvoista:
1. Suomessa syödään vähemmän rasvaa kuin monissa muissa Länsi-Euroopan maissa.
2. Kansakunnan eläinrasvansaannin ja sepelvaltimokuolleisuuden välillä ei ole suoraa yhteyttä.
3. Rasvansaanti ja sepelvaltimokuolleisuus ovat kehittyneet monissa maissa päinvastaisiin suuntiin.
4. Sepelvaltimokuolleisuus on vähentynyt Suomessa huolimatta siitä, että ihmiset ovat lisänneet eläinrasvan kulutusta.
5. Lopuksi ilmoituksessa esitettiin lyhyt yhteenveto PKP:sta.
Tästä ilmoituksesta johtuen Valion tutkimusjohtaja Kari Salmisen kimppuun hyökättiin kaikissa Suomen päivä- ja aikakauslehdissä lähes päivittäin sen kesän ja syksyn aikana. Kukaan ei kuitenkaan kyennyt näyttämään ilmoituksesta yhtään virhettä. Ilmoitus tuomittiin vääristeltynä, harhaanjohtavana, ja epäeettisenä, ja Valiota syytettiin sopivien tilastojen valikoimisesta ja tutkimusaineiston tahallisesta manipuloinnista.
Lopuksi Ravnskov toteaa: "Suomessa ei vieläkään yleisesti tiedetä, että Pohjois-Karjala-projekti epäonnistui. Sen johtaja Pekka Puska esiintyi vuosikaudet suomalaisissa margariinimainoksissa". Ravnskovin kirja myös poltettiin Suomessa TV-lähetyksessä 1990-luvulla, ei kovinkaan sivistynyttä toimintaa, mutta näinhän se sitten menee kun ei ole mitään järkeviä perusteluja esittää, mutta silti pitää vakuuttaa kansalle että kyllä ne viralliset tahot tietävät.
Se myös ihmetyttää, että pitääkö tosiaan jonkun ulkomaalaisen henkilön (Uffe Ravnskov on tanskalainen) tulla vielä sanomaan meille tämä kaikki, ettei tästä maasta tosiaankaan löydy yhtä ainuttakaan tutkijaa tai lääkäriä, joka vastustaisi moista humpuukia?
Tässä myös Antti Heikkilän analyysi Pohjois-Karjala-projektista:
http://www.anttiheikkila.com/index.php? ... =172&kom=1