Mykoplasmat ja CWD-bakteerit - mitä niistä tiedetään?

[pgm]

Ajattelin laittaa tähän muutamia huomioita mykoplasmoista ja CWD-bakteereista, koska niistä tiedetään, jos mahdollista, vieläkin vähemmän kuin klamydioista , mutta nekin voivat aiheuttaa kroonisia sairauksia, lähes aina kuitenkin seka-infektiona klamydioiden kanssa.

-mykoplasmat, vaikka ovatkin CWD-bakteereja, eroavat itse CWD-bakteereista, ja näillä molemmilla ei ole soluseinää

-sairaudet jotka eniten liittyvät mykoplasmoihin/CWD bakteereihin ovat: sarkoidoosi, Crohnin tauti, ulseratiivinen koliitti, keliakia, uveiitti, tyypin I diabetes, ja juveniili reuma, mutta muitakin löytyy

-granuloomat jotka liittyvät sarkoidoosiin, liittyvät mykoplasmoihin/CWD-bakteereihin, eivätkä varmasti ole esim. klamydioiden aikaansaannoksia

-aiheuttavat enemmän kuumetta ja flunssamaisia oireita sporadisesti, sekä turvonneita imusolmukkeita, klamydiat eivät todennäköisesti tätä tee

-CWD/mykoplasmat ovat myös solunsisäisiä bakteereja, ja erityisesti ovat parasiittisia immuunipuolustuksen soluja kohtaan

-aiheuttavatko nämä bakteerit porfyriaa? ->ei mitään tietoa

-TNF-alfa sytokiinin kohoaminen näyttäisi liittyvän näihin bakteereihin, sekä biologisten lääkkeiden käyttö (esim. Remicade)

-ovatko nämä bakteerit pääasialliset autoimmuunisairauksien aiheuttajat tai laukaisijat viruksien ohella?

-Garth Nicolson (http://www.immed.org/) on tutkinut Persianlahden sodan syndroomaa (Gulf War Illness), ja havainnut mykoplasmoja/klamydiaa seka-infektiona; aiheuttajana luultavasti massiiviset rokotukset (20-30 per sotilas?)

-Benicar, jota käytetään Marshallin protokollassa aktivoi immuunipuolustusta juuri näitä bakteereja vastaan?

-liittyvätkö nämä bakteerit enemmän 25-D ja 1,25-D metaboliittien epätasapainoon, kuin muut?

-penisilliini ei varmasti tehoa näitä bakteereja vastaan

-antibioottien käyttö: itse CAP-protokollassa on epäjohdonmukaisuuksia; väitetään että minosykliini/doksisykliini saa vain aikaiseksi sen että klamydiabakteeri menee anaerobiseen muotoonsa, muttei varsinaisesti kuole; silti tulee varsin paljon reaktioita näistä antibiooteista; ja näitä kahta antibioottia suositellaan mykoplasmoja/CWD muotoja vastaan; itse metronidatsoli aiheuttaa eniten porfyria-oireita, eli osuu selvästi ainakin klamydiabakteereihin

-voidaan todeta, että sekä CAP-protokollassa että Marshallin protokollassa on antibiootteja jotka ovat tehokkaita mykoplasmoja/CWD bakteereja vastaan; mykoplasmojen/CWD bakteerien Herxheimer reaktiot näyttävät lisäksi olevan vähemmän ongelmallisimpia kuin klamydioiden (ei selviä porfyria-oireita)

-siinä tapauksessa molemmissa protokollissa edetään siten, että ensin siivotaan pois mykoplasmat (lyhyempi vaihe), ja sen jälkeen vasta klamydiat (pidempi vaihe)

-olen löytänyt muutaman kirjoituksen siitä että doksisykliini lievittää mykoplasmojen aiheuttamia oireita, muttei paranna (palliatiivinen hoito), ja penisilliini pahentaa oireita huomattavasti (esim. amoksisilliini). Tämä tieto löytyi "Amalgam Illness" teoksesta, sekä Garth Nicolsonin sivustoilla.

Lähteet:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/2801 ... rom=pubmed
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/2337 ... rom=pubmed
http://www.pubmedcentral.nih.gov/articl ... id=2605141

[pgm]

Olen nyt saanut hyviä vastauksia cpnhelp.orgista.

Kyselin sitä että voivatko muut solunsisäiset bakteerit kuten mykoplasmat aiheuttaa sekundaariporfyrian oireita, ja vastaus oli että eivät juuri voi koska klamydiat eroavat (onneksi) muista bakteerista siinä että eivät osaa käyttää hyväkseen glukoosia, joten joutuvat varastamaan ATP:tä soluista suoraan, joka sitten saa aikaiseksi sen että hemisynteesi epäonnistuu osittain soluissa, jolloin soluihin myös kertyy toksisia porfyriinejä.

Sitten se asia että jotkut antibiootit voivat värjätä virtsan, kuten rifampisiini, mutta tämä ei ole porfyriaa; väritys on kyllä punainen, mutta porfyriinit värittävät virtsaa enemmän sellaiseksi että siitä tulee tummaa, tai teenväristä, mutta väritys voi tosiaan olla punaisempikin.

Näin ollen, vaikka tuberkuloosin hoidossa (siihen käytetään mm. rifampisiiniä) voi virtsa värjääntyä punaiseksi, se ei ole porfyriaa, vaan lääkkeen aiheuttama väritys, jota tapahtuu kaikille. Joten tämä ei puhu sen puolesta että tuberkuloosibakteeri (joka on mykobakteeri) aiheuttaisi porfyriaa.

[pgm]

Ikävä juttu on myös on se että mykoplasmoihin liitetään kaikki oireet, jotka liittyvät myös klamydioihin, sekä samat antibiootit ovat myös tehokkaita niitä vastaan. Se on vaan niin ettei mykoplasmoilla ole mitään syytä varastaa ATP:tä soluista, kuten klamydiat, koska mykoplasmat osaavat itse hyödyntää glukoosia, ja näin ollen eivät voi aiheuttaa sekundaariporfyrian oireita.

Tietysti, "osataan" sitä muuallakin. Monet vaihtoehtoilijat syyttävät hiivaa kaikista oireista, jotka itse asiassa ovat klamydioiden aiheuttamia, kuten aivosumua, ahdistuneisuutta ja metallin makua. Itse asiassa hiivaa ei voisi olla olemassakaan ilman klamydia-infektiota, sillä se heikentää immuunipuolustusta sen verran että kaikenlaiset organismit saavat jalansijan elimistössä.

[pgm]

En olisi itse uskonut tätä, mutta tosiaan CWD-bakteerit ja mykobakteerit aiheuttavat myös syöpää. Toinenkin iso kupla on puhkeamassa lääketieteessä, sillä näistä bakteereista on tiedetty vaikka kuinka kauan, jo 1940-luvulta asti. Vaan niistä on tietysti vaiettu. Niitä pystytään havaitsemaan pelkällä valomikroskoopilla ja oikeilla värjäystekniikoilla, ja niitä onkin nähty monissa syöpäkudoksissa.

Syöpäähän hoidetaan perinteisesti kemoterapialla, solunsalpaajilla ja säteilyhoidoilla, ja ei ole sattumaa että samoja hoitoja käytetään muissakin sairauksissa, joissa on havaittu mykobakteereja, kuten esim. neurosarkoidoosissa ja Crohnin taudissa, koska samat bakteerit aiheuttavat näitä kaikkia sairauksia. Nämä hoidot ovat kuitenkin varsin tehottomia, kalliita ja niillä on tietysti pahoja haittavaikutuksia. Esim. kemoterapia tuhoaa immuunipuolustuksen, vaikka sitä pitäisi oikeasti vahvistaa. Tämän tiedon perusteella on selvää, että Marshallin protokolla on myös edullinen syövän hoidossa (ainakin jos syöpä ei leviä aggressiivisesti), ja tätä tukevat alustavat havainnotkin, ettei syöpä ainakaan leviä hoidon aikana.

Niin pitäisi vielä todeta se asia että Marshallin protokolla näyttää olevan pääasiassa suunniteltu nimenomaan mykobakteerien ja muiden CWD-bakteerien hoitoon. Esim. keuhkoklamydia ei ole CWD-bakteeri, joten protokolla ei ole oikeastaan optimoitu tähän tapaukseen. Luulisin että niillä joilla on pahempi keuhkoklamydiatartunta voi olla myös jonkin verran normaalia enemmän noita CWD-bakteereja. Vaikka keuhkoklamydia onkin ilkeä bakteeri, se ei ole läheskään yhtä ongelmallinen kuin mykobakteerit, jotka ovat saaneet kunnollisen jalansijan elimistössä. Minun ei ehkä pitäisi vähätellä sitä asiaa, että siinä voi kokea myös kauhun hetkiä jos keuhkoklamydia on infektoinut keskushermostoa pahemman kerran, mutta tämä ei ole henkeä uhkaavaa. Pitää vain ajatella tuberkuloosia, niin tietää että nämä mykobakteerit voivat tehdä tosi rumaa jälkeä elimistössä pidemmän päälle.

[pgm]

Tutkijoita löytyy moneen lähtöön, ja Lawrence Broxmeyer (M.D), http://drbroxmeyer.netfirms.com/, syyttää mykobakteereja monista sairauksista, mukaanlukien diabetes I ja II, Alzheimerin tauti, Creutzfeldt-Jakobin tauti, ja Parkinsonin tauti. Hänen näyttönsä siitä ovat kuitenkin ainoastaan teoreettisia, eli ei ole mitään havaintoja tehnyt itse.

Näistä jää nyt käteen se että esim. diabetes I voisi olla mykobakteerien/CWD-bakteerien aiheuttama tauti, jota olen jo epäillyt aikaisemminkin. Tämän asian puolesta puhuu myös onnistumiset Marshallin protokollalla, sekä taudin yleisyys muissakin mykobakteerisairauksissa.

Mutta Parkinsonin tauti tuli yllätyksenä, luulisi että sekin olisi Chlamydia pneumoniae tauti pääosiltaan, mutta ehkä ei sittenkään, kun se on paljon harvinaisempi kuin Alzheimerin tauti. Lisäksi Parkinsoniin kuuluu ainakin joissakin tapauksissa lihasten näivettyminen tai kuihtuminen, mikä on syövän ja niihin liittyvien mykobakteerien oire. Tämä taas ei ole tyypillistä Alzheimerin taudille. Eli aika hienovaraista tämä on, täytyy huolellisesti tutkia tautia ennenkuin se voidaan laittaa Chlamydia pneumoniae taudiksi tai mykobakteerien aiheuttamaksi taudiksi. Yksi myös liittää Nocardia-nimisen mykobakteerin verinäytteistä Parkinsonin tautiin 20/20 tapauksissa.

Alzheimerin taudista on kuitenkin olemassa vain ohutta näyttöä että olisi mykobakteerisairaus, sen sijaan C. pneumoniaesta taas runsaasti (Brian Balinin tutkimukset).

[pgm]

Tässä diabetesasiassa kävi niin kuin olin ajatellutkin, eli tyyppi I näyttäisi olevan mykobakteeritauti (aiheuttajana vieläpä sama mycobacterium avium paratuberculosis kuin Crohnin taudissa, eli lyhyesti MAP). Sen sijaan tyypistä II ainakaan samaa bakteeria. Nämä tutkimukset ovat varsin uusia (2008).

[pgm]

L-muotojen (CWD-bakteerien) tutkija Lida Mattman puhuu L-muodoista tässä videossa.

Siinä käsitellään mm. tuberkuloosibakteerin, ja borrelian L-muotoja, sekä keuhkoklamydiabakteeria. Verenmyrkytyksessä verenkierrossa on paljon L-muotoja, mutta niitä ei osata nykyään vieläkään etsiä. Toivottavasti joku saa siitä jotakin irti, sillä tiedän että suomalaisten englanninkielentaito on tavattoman huonoa, mitä tulee teknisiin englanninkielisiin esityksiin.

Lähde:
http://www.youtube.com/watch?v=WozrCFW0mRM